Liikkumisen edistämisen valmennus ammatillisen kehittymisen tukena

SOTELI – YHTEISTÄ ymmärrystä rakentamassa liikunnasta -hankkeessa toteutettiin kahdeksan moniammatillista valmennusta sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattilaisille sekä opiskelijoille (LAB 2026).  Valmennuksiin osallistui 122 ammattilaista ja opiskelijaa, ja niitä toteutettiin lähi-, hybridi- ja verkkototeutuksina. Valmennuksissa käsiteltiin liikkumisen edistämistä osana asiakastyötä itsetuntemuksen, vuorovaikutuksen ja reflektiivisen työotteen näkökulmista.

Tässä artikkelissa tarkastellaan asiakaspalautteiden pohjalta, miten kokemuksellinen ja moniammatillinen valmennus tuki ammatillista kehittymistä ja vaikutti liikkumisen puheeksiottoon. Aineistona hyödynnettiin syksyn 2024 ja syksyn 2025 välillä toteutettujen valmennusten osallistujilta kerättyä palautekyselyaineistoa (Palautekysely valmennuksiin osallistuneille 2024).

Valmennus toi oppimisen lähelle käytännön tilanteita

Valmennuksessa liikkumisen edistäminen kytkettiin asiakas- ja ohjaustilanteisiin. Harjoitukset ja keskustelut konkretisoivat liikkumisen puheeksiottoa. Simulaatiot perustuivat osallistujien kuvaamiin vuorovaikutukseltaan haastaviin tilanteisiin. Näitä olivat esimerkiksi tilanteet, joissa asiakkaan motivaatio herätti epävarmuutta tai tarvittiin erityisosaamista.

Case-harjoituksissa tarkasteltiin vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisen näkökulmista. Harjoituksissa tuli esiin, miten tunteet voivat vaikuttaa asiakkaan ulospäin näkyvään toimintaan. Tärkeäksi koettiin tilanteiden käsittely turvallisessa ympäristössä ja oman toiminnan peilaaminen muiden näkemyksiin. Moniammatillinen työskentely auttoi tunnistamaan, miten eri ammattiryhmät tulkitsevat ja lähestyvät samoja asiakastilanteita eri näkökulmista.

Ammattilaisilla korostui vuorovaikutus ja työote

Ammattilaisten kokemuksissa keskeiseksi nousi vuorovaikutus- ja kohtaamistaitojen kehittyminen. Liikkumisen puheeksiotto muuttui luontevammaksi yhteisen harjoittelun myötä. Valmennus auttoi tarkastelemaan omaa toimintaa uudesta näkökulmasta. Valmennus tarjosi myös mahdollisuuden arvioida omaa työotetta ja jaksamista.

Lähivalmennuksissa oppimisympäristönä toimi usein luokkahuoneen sijaa lähiluonto. Luontoympäristö tuki osallistujien välistä vuorovaikutusta ja keskustelua. Harjoitusten, keskustelujen ja reflektion yhdistelmä tuki ammatillisen toimijuuden vahvistumista.

Metsäinen polku Hollolan Havukalliolla kallioiden ja puuston ympäröimänä.
Kuva 1. Hollolan Havukallio toimi osana valmennuksen oppimisympäristöä lähijaksolla. (Kuva: Taru Simpura)

Opiskelijoilla korostui varmuuden lisääntyminen

Opiskelijoiden palautteissa nousi esiin, että valmennus auttoi harjoittelemaan asiakasohjausta, moniammatillista yhteistyötä ja vuorovaikutusta turvallisessa ympäristössä.  Valmennuksessa opittiin huomioimaan liikkuminen eri ohjaustilanteissa. Moniammatillinen ryhmä avasi uusia näkökulmia ja lisäsi ymmärrystä tulevan työn vaatimuksista.

Opiskelijat kuvasivat myös, että harjoittelu auttoi siirtämään opittua käytäntöön ja lisäsi varmuutta toimia erilaisissa kohtaamistilanteissa. Yhteinen pohdinta sekä avoin ja turvallinen keskustelu koettiin tärkeiksi. Tämä tuki oppimista ja vahvisti uskoa omien taitojen kehittymiseen.

Kokemuksellinen ja moniammatillinen malli vahvuutena

Palautteiden mukaan valmennus tuki osallistujien osaamista liikkumisen puheeksiottoon liittyvissä taidoissa, kuten asiakkaan kohtaamisessa, vuorovaikutuksessa, liikkumisen huomioimisessa ja moniammatillisessa yhteistyössä. Kokemuksellinen ja keskusteluun perustuva työskentelytapa teki sisällöistä helposti lähestyttäviä ja auttoi liittämään opittua omaan työhön tai opintoihin. Havainto on linjassa aiemman tutkimuksen kanssa, jonka mukaan kokemuksellista oppimista tukevat erityisesti autenttiset oppimistilanteet, reflektio ja yhteistyö (ks. esim. Blackmore ym. 2018; Radović ym. 2021).

Euroopan unionin osarahoittaman SOTELI-hankkeen valmennusmalli osoittautui toimivaksi osaamisen kehittämisessä (LAB 2026). Osallistujien kokemusten mukaan turvallinen ilmapiiri, reflektio ja moniammatillisuus tukivat ammatillista kehittymistä ja auttoivat viemään liikkumisen edistämistä asiakastyöhön.

Kirjoittaja:

Taru Simpura työskentelee SOTELI-hankkeen projektipäällikkönä ja lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä. 

Lähteet

Blackmore, A., Vasileiou Kasfiki, E. & Purva, M. 2018. Simulation-based education to improve communication skills: a systematic review and identification of current best practice. BMJ Simulation and Technology Enhanced Learning, 4(4), 159–164. Viitattu 3.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1136/bmjstel-2017-000220

LAB. 2026. SOTELI – YHTEISTÄ ymmärrystä rakentamassa liikunnasta ja hyvinvoinnista. Hanke. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/soteli-yhteista-ymmarrysta-rakentamassa-liikunnasta-ja-hyvinvoinnista

Palautekysely valmennuksiin osallistuneille. 2024. Julkaisematon kyselyaineisto. SOTELI-hanke.

Radović, S., Hummel, H.G.K. & Vermeulen, M. 2021. The Challenge of Designing ’More’ Experiential Learning in Higher Education Programs in the Field of Teacher Education: A Systematic Review Study. International Journal of Lifelong Education, 40(5–6), 545–560. Viitattu 3.8.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1080/02601370.2021.1994664