Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat edelleen syrjintää ja negatiivia asenteita terveydenhuollossa. Syrjintä ilmenee eri tavoilla ja yksilöt voivat olla eri mieltä siitä, mikä on syrjivää toimintaa. Ammattilaisten asenteet on koettu tuomitsevina ja leimaavina ja niitä pidetään tunteettomina, epämukavina ja negatiivisina. (Åberg 2022). Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt altistuvat ylimääräiselle vähemmistöstressille asemansa takia. Stressiä lisäävät sekä syrjinnän kokemukset että niiden aiheuttama pelko, häpeä ja salaaminen. (Jaskari ja Keski-Rahkonen 2021). Pelko ja kokemukset syrjinnästä voi jopa lykätä henkilön hoitoon hakeutumista.
Terveydenhuollon ammattilaisilla on todettu olevan oletuksia ja ennakkoluuloja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan. Ammattilaisilla on erilaisia käsityksiä ja oletuksia muun muassa potilaisen seksuaalisesta käyttäytymisestä, seksitautien sairastamisesta ja psykiatrisista sairauksista. Transsukupuolisuutta saatetaan pitää seksuaalisuuteen liittyvänä ongelmana ja muunsukupuolisuutta ei välttämättä mielletä identiteetiksi. Oletuksia sukupuolesta saatetaan tehdä esimerkiksi äänen ja ulkomuodon perusteella. Muunsukupuolisuutta on koettu pidettävän epänormaalina ja ammattilaisten suhtautuminen on saattanut olla epäasiallista, kun genitaalialueiden anatomia ja sukupuolen ilmaiseminen eroavat toisistaan. Ammattilaisten oletukset terveydenhuolto ylipäätään koetaan usein cis-normatiiviseksi ja sukupuolittuneeksi. (Åberg 2022). Ammattilaiset saattavat käyttää vääriä sukupuoli-ilmaisuja ja määrittää itse asiakkaan tai potilaan sukupuolen. Tämä koetaan epäkunnioittavana ja ammattilaisen epävarmuutena potilaan sukupuoli-identiteetistä. (Kemppainen ym. 2021, Åberg 2022).
Ammattilaisten osaaminen koetaan heikoksi
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajat toivovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta tasa-arvoista kohtelua, asiakkaan kunnioittamista, asiallista kielenkäyttöä ja ennakkoluulottomuutta (Kemppainen ym. 2021) – eli aivan tavallisia asioita ihmisten kohtaamisessa. Tutkimusten mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvä osaaminen koetaan heikoksi (Åberg 2022).
Hyvä ja kunnioittava kohtaaminen on hoidon onnistumisen kannalta keskeistä. Sukupuoli ja seksuaalisuus ovat moninaisia ja näihin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten kohtaamisiin liittyy omat erityispiirteensä, joista terveydenhuollon ammattilaisten on hyvä olla tietoisia. Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki kieltävät syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin perusteella sekä velvoittavat myös terveydenhuoltoa yhdenvertaisuuden edistämiseen (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986, Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014).
Jokainen ammattilainen voi omilla asenteillaan, teoillaan ja puheillaan edistää tasa-arvon toteutumista. Heteronormatiivisia olettamuksia ja ennakkoluuloja syntyy helposti esimerkiksi nimen, henkilötunnuksen tai siviilisäädyn perusteella. Tärkeää olisikin tiedostaa ja tunnistaa omat ennakkoluulot, eikä niiden tule antaa ohjata omaa käytöstä. Kun omat ennakkoluulot ja asenteet tunnistetaan, on niihin mahdollista tehdä myös muutoksia. Kaikkea ei tarvitse tietää ja osata heti, mutta jokainen ihminen voidaan kohdata kunnioittavasti ja arvostaen. Kohtaamisiin voi valmistautua ja se on taito, jossa voi kehittyä.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamiseen pureudutaan Kohtaamisen taito – yhdenvertainen hyvinvointi -hankkeessa (LAB 2025). Kyseessä on valtakunnallinen hanke, jota LAB toteuttaa yhdessä SEAMKin, Humakin, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa. Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on ammattilaisten osaamisen lisääminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja erityisesti nuorten kohtaamisessa. Hankkeessa järjestetään hyvinvointialueiden työntekijöille ja johdolle koulutuksia, valmennuksia ja sparrauksia, joiden avulla lisätään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamista sekä osaamista sukupuolivähemmistöjen ja heikossa asemassa olevien ryhmien yhdenvertaiseen kohtaamiseen.
Kirjoittaja:
Anne Lankinen, TtM, AmO. Toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja on mukana Kohtaamisen taito – yhdenvertainen hyvinvointi -hankkeessa sosiaali- ja terveysalan asiantuntijana
Lähteet
Jaskari O. ja Keski-Rahkonen, A. 2021. Vähemmistöstressi uhkana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydelle. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 2021;137(17):1781-8. Saatavissa: Vähemmistöstressi uhkana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydelle
Kemppainen, K., Keränen, A., Korpi, P., Pohjola, K. ja Rainto, S. 2021. Kunnioita kaikkia – seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat syrjintää terveydenhuollossa. OAMK Journal 54/2021. Saatavissa: Kunnioita kaikkia – seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat syrjintää terveydenhuollossa – Oamk Journal
LAB. 2025. Kohtaamisen taito: yhdenvertainen hyvinvointi. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.9.2026. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/kohtaamisentaito
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8.8.1986/609. Finlex. Viitattu 3.9.2026. Saatavissa: https://www.finlex.fi/eli?uri=http://data.finlex.fi/eli/sd/1986/609/ajantasa/2026-06-16/fin
Yhdenvertaisuuslaki 31.12.2014/1325. Finlex. Saatavissa: https://www.finlex.fi/eli?uri=http://data.finlex.fi/eli/sd/2014/1325/ajantasa/2026-06-16/fin
Sukupuolivähemmistöt ja syrjintä terveydenhuollossa. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Kandidaatintutkielma. Tampereen yliopisto. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/137967/%C3%85bergTaru.pdf?sequence=2
