Suotavaa tiedettävää soista

Keskustelua soista ja niiden vaikutuksista pidetään liian vähäisenä (Halme & al. 2023). MAMIKSA-hanke (LAB 2026) on ollut osaltaan lisäämässä puhetta. Tämä kirjoitus koostaa tietoa soista – onko märkä metsä suo – sekä MAMIKSAn toiminnasta.

Iso osa Suomen soista ei ole avosoita, vaan korpia ja rämeitä, märkiä metsiä, puustoisia soita. Erilaisia suoluontotyyppejä on noin sata. Verkkokeitaat, kuirisammalrimpiletot tai eteläiset pohjoisboreaaliset aapasuot eivät kuulune kaikkien tietoisuuteen. (Syke 2021)

Biologisen määritelmän mukaan suo on suokasvillisuuden muodostama ekosysteemi, joka kerryttää turvetta tai jota luonnehtii lähellä maanpintaa oleva vedenpinnan taso ja siihen sopeutunut kasvilajisto, jonka hajotessa muodostuu turvetta. Suo voidaan määritellä myös turpeen paksuuden mukaan. Suopelto, joka ei enää ole suota, voitaisiin määritellä suoksi, mutta turvetta kerryttämätöntä ojitettua märkää metsä ei. Kokoon perustuvaa kuvausta suolle ei ole, vaan pienikin alue voi olla suo. Toisaalta metsätaloudessa pieniä suoalueita ei huomioida. (Halme & al. 2023; Syke 2021)

Suo siellä, vetelä täällä

Pinta-alaan suhteutettuna Suomessa on enemmän suota kuin muissa maissa, noin kolmasosa, eli kolmen Belgian verran. Suota alkoi syntyä jääkauden jälkeen kasvillisuuden epätäydellisen hajoamisen tuloksena. Soita on ollut 10,4 miljoonaa hehtaaria, nykyinen pinta-ala on 8,7 miljoonaa hehtaaria.  (Metsähallitus 2020; Väliranta 2017)

Noin puolet soista on ojitettu metsätalouden käyttöön, maatalouden osuus on 0,5 miljoonaa hehtaaria ja loput 3 miljoonaa hehtaaria on ojittamattomia soita. Luonnontilaisista soista suurin osa on Pohjois-Suomessa. (Halme & al. 2023)

Etelä-Karjalassa suopinta-ala on keskimääräistä vähäisempi, mutta määristä on hankalaa saada tarkkaa tietoa. Toiminnassa tai muihin käyttötarkoituksiin muutettavissa olevia turvesoita maakunnassa on yhdeksän. Lisäksi listattuna on kahdeksan suota, joilla tuotanto on päättynyt. (GoSaimaa 2021; Harvistola 2024)

Suo, kaivinkone ja ihminen

Turpeen käyttäminen vaatii muokkaamista, kuten vesimäärän säätelyä ojittamalla ja mahdollisen puuston sekä muun pintakerroksen poistamista. Kuivuva turve kerätään kasoiksi ja siirretään käyttöpaikalle tai jatkojalostukseen. (Halme & al. 2023) MAMIKSA tutustui alueeseen, jolla turvetuotanto oli päättynyt, mutta jonka vieressä tuotanto yhä jatkui. Kuvassa 1 on pintaa, josta turve on poistettu.

Turvetta käytetään lähinnä energiaksi, kuivikkeeksi ja kasvualustoiksi. Energiakäytön osuus on suurin, mutta se on puolittunut viime vuosikymmeneltä. Turvetta poltetaan kaukolämmöksi isoissa voimalaitoksissa, mutta myös pienissä lämpökeskuksissa. Energiakäytöstä olisi luovuttu ilman sotaa, mutta talous toi turpeen takaisin, koska vaihtoehtoina olisivat olleet öljyn tai vanhojen turvevarastojen polttaminen. Tilanne näkyy Etelä-Karjalassa toisaalta huoltovarmuuden näkökulmasta ja toisaalta, koska turvetta ei enää tuoda Venäjältä.  (Bioenergia ry 2024; Eskelinen & al. 2023; Harvistola 2024)   

Energiaturve jakaa ihmisten mielipiteitä. Turve määriteltävä uusiutuvaksi ja poistettava päästökaupan piiristä! -kansalaisaloite ylitti 17.5.2026 mennessä 50 000 kannatusilmoituksen rajan (Kansalaisaloite.fi 2026). Keväällä 2026 hallitus päätti turpeen saatavuuden ja toimitusvarmuuden takaamiseksi kahdeksan miljoonan euron vuosittaisen tuen (Frilander 2026).

Kuiviketurve menee eläinkäyttöön. Alueiden välillä on eroja, sillä kaikkialla ei ole läheltä tuotavaa, turpeen korvaavaa olkea. Turpeen sanotaan mahdollistavan kotimaista elintarviketuotantoa ja käytetty turve palautetaan maanparannusaineeksi pelloille. (Eskelinen & al. 2023; Kaskeala & al. 2023)

Kasvuturvetta käytetään kasvihuoneviljelyssä ja kotitalouksissa, eikä sille vielä ole sopivaa syrjäyttäjää lasinalaisviljelyssä. MAMIKSA tutustui kasvuturpeen käyttöön puutarhayrityksissä. Turpeen korvaamisesta puukuidulla oli saatu lupaavia tuloksia. Kuvassa 2 on erilaisten kasvualustojen juurakoita. (Eskelinen & al. 2023; Nuutinen 2025)

Mielipiteet soiden merkityksestä vaihtelevat, maailmantilanteet muuttuvat ja koska luopuminen aiheuttaa vastustusta, Suomi tuskin ihan heti lopettaa turpeen käyttämisen. Entä uusi suomateriaali? Jos vesi on oikealla korkeudella, uutta turvetta syntyy noin 1 mm vuodessa (Halme et al. 2023).

Lähteet

Bioenergia ry. 2024. Turve. Tietopankki. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://www.bioenergia.fi/tietopankki/turve/#kayttokohteet

GoSaimaa. 2021. Suoluonto ja kalkki -kierros. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://gosaimaa.com/suoluonto-ja-kalkki-kierros/

Eskelinen, R., Moisio, H., Peljo, A. & Silvan, N. 2023. 3. 5 myyttiä soiden suojelusta – Eikö Suomea kiinnosta suojella soita? Suosakki. Podcast.

Frilander, J. 2026. Orpon hallitus antoi kehysriihessä lisää rahaa ympäristölle haitallisiin tukiin, vaikka niistä olisi saatu isot säästöt. Yle. Uutinen. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20222335

Halme, P., Moisio, H., Peljo, A. & Silvan, N. 2023. 1. Faktat pöytään soista: Kumpi painaa vaakakupissa enemmän, biodiversiteetti vai taloushyödyt. Suosakki. Podcast.

Harvistola, M. 2024. Turvetuotannon alasajo ja kestävyyssiirtymä Etelä-Karjalassa. LAB Pro. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/turvetuotannon-alasajo-ja-kestavyyssiirtyma-etela-karjalassa/

Kansalaisaloite.fi. 2026. Turve määriteltävä uusiutuvaksi ja poistettava päästökaupan piiristä! Huoltovarmuus ja edullinen kotimainen energia turvattava! Kansalaisaloite. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/16739

Kaskeala, N., Moisio, H., Peljo, A. & Tolvanen, A. 2023. 2. Kuinka suo ennallistetaan ja millä kustannuksella? Suosakki. Podcast. Viitattu 10.6.2026.

LAB. 2026. MAMIKSA – maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

Metsähallitus. 2020. Suoluonnon suojelu Metsähallituksessa. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://www.metsa.fi/suojelu-ja-hoito/luontotyyppien-suojelu/suoluonto/

Nuutinen, A. 2025. Ilmastokysymyksiä puutarhayrityksissä. LAB Focus. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/ilmastokysymyksia-puutarhayrityksissa/

Suomen ympäristökeskus. 2021. Luontotyypit. Punainen kirja. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://luontotyyppienuhanalaisuus.ymparisto.fi/lutu/#/p%C3%A4%C3%A4ryhm%C3%A4t/Suot

Väliranta, M. 2017. Suomen suot – ehtymätön aarreaitta. Geologi 69. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://www.geologinenseura.fi/sites/geologinenseura.fi/files/geologi_-_artikkelit/geologi_6_2017_03suomisuo.pdf