Vastaanottava työyhteisö on elinvoimateko – työelämään kiinnittyminen rakentuu kohtaamisissa

Voisiko vastaanottava työyhteisö olla yksi vaikuttavimmista työllisyystoimista? Matchwork-hankkeen kokemukset viittaavat siihen, että työelämään kiinnittyminen rakentuu myös työyhteisöissä. Vastaanottavuus puolestaan tarvitsee tuekseen työpaikkaohjausta, yhteiskehittämistä ja organisaatioita, jotka ovat valmiita rakentamaan osallistavia työelämän käytäntöjä.

Keväällä Matchwork-hanke kokosi Lappeenrannan kaupungin esihenkilöitä ja työpaikkaohjaajia pohtimaan vastaanottavien työyhteisöjen rakentamista. Työpajojen avauksessa elinvoimapäällikkö Johanna Väyrynen korosti niiden merkitystä kaupungin elinvoiman rakentajina.

Työllistymisen onnistumista ei ratkaise pelkästään työnhakijan osaaminen tai motivaatio, vaan myös työyhteisön kyky ottaa uusi työntekijä vastaan ja tukea hänen kiinnittymistään työelämään.

Vastaanottava työyhteisö ei synny sattumalta

Lappeenrannan kaupunki työllistää työttömänä olleita henkilöitä määräaikaisiin työsuhteisiin. Matchwork-hanke täydentää kokonaisuutta valmennuksella, joka tukee osallistujien työssä onnistumista, osaamisen tunnistamista ja tulevaisuuden suunnittelua. Tavoitteena on edistää työllistymistä ja osaamista. Samalla vahvistetaan työyhteisöjen valmiuksia vastaanottaa ja ohjata työntekijöitä sekä edistetään alueellista yhteistyötä (LAB 2026).

Työpaikkaohjauksella, työyhteisön vastaanottavuudella ja toimintakulttuurilla on merkittävä rooli työelämään kiinnittymisessä. Työelämän kehittämisstrategian mukaan hyvin toimivat ja johdetut työyhteisöt tukevat ihmisten mahdollisuuksia tuoda osaamisensa esiin ja löytää paikkansa työelämässä (Valtioneuvosto 2026, 8).

Yksi lause voi muuttaa käsitystä omasta osaamisesta

”Ihanaa, kun työpaikkaohjaaja sanoi, ettei ole ikinä nähnyt, että kukaan on ikinä pärjännyt noin hyvin tällaisessa luokassa. Pysäyttävä kommentti ja mietin tätä hyvin kauan, se oli mahtavaa kuulla.” (valmennukseen osallistunut henkilö)

Työpaikalla saatu palaute vahvistaa luottamusta omiin kykyihin ja kokemusta siitä, että oma osaaminen huomataan. Juuri nämä kokemukset voivat olla ratkaisevia askeleita kohti työllistymistä.

Vastaanottava työyhteisö tukee oppimista ja osallisuutta

Työpajoihin osallistunut Lauritsalan koulun vs. apulaisrehtori Taija Mansikka korostaa ensikohtaamisen merkitystä:

”Kohtaamisella, ja varsinkin ensikohtaamisella, on suuri merkitys sille, miten työntekijä tai opiskelija sopeutuu työpaikkaan ja kokee itsensä arvokkaaksi omana itsenään.”

Ensikohtaaminen vaikuttaa siihen, kuinka helposti uusi työntekijä uskaltaa kysyä, pyytää apua ja osallistua. Vastaanottavuutta voidaan vahvistaa myös säännöllisillä keskusteluilla.

Työterveyslaitoksen mukaan psykologisesti turvallinen työyhteisö tukee oppimista, työhyvinvointia ja uudistumiskykyä (Työterveyslaitos 2025).

Lappeenrannan kaupungin esihenkilöitä ja työpaikkaohjaajia tuolipiirissä keskustelemassa työyhteisöjen vastaanottavuuden ja työpaikkaohjauksen kehittämisestä Matchwork-hankkeen työpajassa
Kuva 1. Lappeenrannan kaupungin esihenkilöitä ja työpaikkaohjaajia Matchwork-hankkeen työpajassa. (Kuva: Johanna Roti)

Voisiko vastaanottava työyhteisö olla osa tulevaisuuden työllisyystyötä?

Matchwork-hankkeen keskeinen havainto on, että työllistymistä kannattaa tarkastella systeemisesti (Rantakari & Tiusanen 2026). Työnhakijan tukemisen lisäksi tarvitaan työpaikkoja, joilla on valmiuksia vastaanottaa, ohjata ja kannustaa uusia työntekijöitä.

Vastaanottavat työyhteisöt eivät synny itsestään, vaan niiden rakentaminen edellyttää yhteistyötä ja yhteiskehittämistä. Matchworkissa tätä työtä on tehty yhdessä kaupungin, LAB-ammattikorkeakoulun ja Sampon kanssa. Myös SYNCLUSIVE-hankkeen politiikkasuosituksissa korostetaan yhteistyön, yhteiskehittämisen ja yhteisen oppimisen merkitystä työmarkkinahaasteiden ratkaisemisessa (Työterveyslaitos 2025).

Matchworkin kokemukset viittaavat siihen, että vastaanottava työyhteisö voi olla merkittävä osa kuntien työllisyys- ja elinvoimatyötä. Työllistyminen rakentuu kohtaamisissa, palautteessa ja kokemuksissa siitä, että oma osaaminen nähdään ja sitä arvostetaan. Siksi vastaanottava työyhteisö ei ole vain työpaikan asia, vaan myös osa alueen elinvoiman ja työllisyyden rakentamista.

Kirjoittaja:

Johanna Roti työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja toimii projektipäällikkönä Matchwork-työllisyyshankkeessa.

Lähteet

LAB. 2026. Matchwork. Hanke. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/matchwork

Rantakari, M. & Tiusanen, H. 2026. Yksilön ”korjaaminen” ei riitä – kestävään työllistymiseen tarvitaan systeeminen muutos. LAB Focus. Viitattu 20.8.2026. Saatavissa: Yksilön ”korjaaminen” ei riitä – kestävään työllistymiseen tarvitaan systeeminen muutos

Työterveyslaitos. Kohti inklusiivisia työmarkkinoita alueellista yhteistyötä vahvistamalla. Tiivistelmä SYNCLUSIVE-hankkeen politiikkasuosituksesta. Viitattu 29.7.2026. Saatavissa: tiivistelma-synclusive-hankkeen-politiikkasuositus-2.pdf

Työterveyslaitos. 2025. Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Viitattu 29.7.2026. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/pelotta-toissa-psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa

Valtioneuvosto 2026. Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2035. Suomen kasvu syntyy ihmisten ideoista, rohkeudesta uudistua ja yhteistyöstä. Valtioneuvoston julkaisuja 2026:44. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 29.7.2026. Saatavissa: Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2035.