Haastava tilanne työmarkkinoilla jatkuu, vaikka joidenkin lähteiden mukaan elpymistä on näkyvissä. Manpowerin (2026) mukaan työllisyyskehityksen taustalla on kaksijakoinen talouskuva. Työllisyysnäkymien koheneminen tapahtuu tilanteessa, jossa työttömyys on noussut korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2009. Samalla työ‑ ja elinkeinoministeriö arvioi, että työllisyys alkaa piristyä teollisuuden viennin ja investointien elpymisen vetämänä. Työttömyysluvut eivät kuitenkaan toistaiseksi ole tätä osoittaneet.
Etelä-Karjalan työllisyyskatsauksen mukaan huhtikuussa 2026 ilmoitettiin kuntien työllisyyspalveluihin Etelä-Karjalassa huhtikuun aikana 337 uutta työpaikkaa, mikä oli 31 % pienempi kuin vuosi sitten (Elinvoimakeskus 2026). Haastavaa tilannetta ei ole kuitenkaan jääty voivottelemaan, vaan siihen on paneuduttu muun muassa eri hankkeiden avulla. VERKOT – verkostovoimaa ja etäyhteysratkaisuja -hankkeella on pureuduttu erityisesti Imatran alueen työttömien ja työnantajien kohtaamisen parantamiseen ja uusien työpolkujen etsimiseen ja löytämiseen (LAB 2026).
Työttömyyden madonlukuja Etelä-Karjalasta
Seutukunnittain tarkasteltuna työpaikkailmoittelu laski molemmilla Etelä-Karjalan seuduilla, mutta Imatran seudulla laskua oli selvästi enemmän. Muutokset vuoden takaiseen oli Imatran seudulla -65 % (-105 kpl). Lappeenrannan seudulla ilmoitettiin huhtikuun aikana 280 uutta työpaikkaa ja Imatran seudulla 57. (Elinvoimakeskus 2026a).
Määrällisesti eniten kasvoi toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyys. Myös pitkäaikaistyöttömyys on kurittanut Imatran seutua rankasti. Se on kasvanut Imatran seudulla enemmän kuin Lappeenrannan seudulla. Imatran seudulla pitkäaikaistyöttömiä oli 778, kasvua vuodentakaisesta on 11 % (+75). Lappeenrannan seudulla pitkäaikaistyöttömiä oli 1429 (+2 %, +26). Kaikista Suomen maakunnista pitkäaikaistyöttömyys kasvoi vähiten Etelä-Karjalassa. (Elinvoimakeskus 2026b).

Seutukuntien työttömyysluvut on koottu yllä olevaan taulukkoon, mistä näkyy Imatran seudun 16,1 % työttömyys (Elinvoimakeskus 2026a).
Työttömyyden kasvu valtakunnan tasolla hidastui, laaja työttömyys kasvoi maltillisesti. Etelä-Karjan työttömyysprosentti on kuitenkin valtakunnan tasolla viidenneksi korkein 13,7 prosenttia. (KEHA-keskus 2026).
Työkaluja ja lisäkoulutusta tuotetaan VERKOT-hankkeen avulla
Työttömyysedut ovat muuttuneet (STM 2026) ja moni työnhakija kokee tilanteensa entistä epätoivoisemmaksi. Tämä on yksi syy siihen, että kaksi koulutusorganisaatiota: Saimaan ammattiopisto Sampo sekä LAB-ammattikorkeakoulu yhdessä työvalmennusta tarjoavan imatralaisen SaimaanVirta ry:n kanssa auttavat työttömiä henkilöitä työpaikan etsimisessä, työvalmennuksessa sekä lisäkoulutuksia tarjoamalla.
Kohderyhmänä on erityisesti Imatran seudulla asuvat työttömät, koska pienenä, mutta isojen savupiippujen kaupunkina, on Imatralla rajallinen määrä työpaikkoja tarjolla pk-sektorilla.
Yksi hanketoimijoihin yhteyttä ottanut työtön on iranilaislähtöinen Jafar Ghafghazchi. Hänellä on mekaanisen teollisuuden ja tuotannon insinöörin tutkinto Tabrizin kaupungista. Tänä talvena hän on osallistunut SAMPOssa koulutukseen, mikä sisältää koneistamista sekä CNC-tekniikkaa. Nyt hän etsii vimmatusti töitä, jotta perheeseen kuuluvat yliopistossa opiskeleva vaimo ja teini-ikäinen poika voisivat jäädä Suomeen ja saada täältä uuden kotimaan.
Ghafghazchi on tavannut SaimaanVirran hanketyöntekijöitä, ottanut yhteyttä sieltä saatuihin yrityskontakteihin ja ollut jo parissa työhaastattelussa. Odottavan aika on pitkä ja nyt hän vain toivoo, että pääsisi sen oikean sorvin ääressä, missä voisi töitä tehdä ja osaamistaan näyttää. (Ghafghazchi 2026).
Kuten monelle muullekin ulkomaalaistaustaiselle henkilölle suomen kieli on haastavaa myös Jafar Ghafghazchille. Hän puhuu kuitenkin jo kohtuu hyvin suomea ja ymmärtää vielä enemmän. Puheen tuottaminen on ajoittain haastavaa, kun ammattitermejä käytetään. Jafarilla on kuitenkin positiivinen asenne ja kova halu oppia lisää. (Ghafghazchi 2026).
Nyt on suomalaisen työnantajan aika osoittaa, että on halukas rekrytoimaan myös henkilön, jonka ammatillinen osaaminen on kohdallaan, vaikka kielitaito ei olekaan vielä huippuluokkaa. VERKOT on laskettu ja saalista odotetaan.
Kirjoittaja:
Tarja Vahtokari toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä sekä projektipäällikkönä hankkeessa VERKOT – Verkostovoimaa ja etäohjausratkaisuja.
Lähteet
Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/porata-jyrsint%C3%A4-jyrsinkone-ty%C3%B6kalu-444496/ (Canva Studio, Pexels license)
Elinvoimakeskus. 2026a. Avoimet työpaikat. Etelä-Karjala. Työllisyyskatsaus huhtikuu 2026. Viitattu 15.6.2026. Saatavissa https://www.tyollisyyskatsaus.fi/Textbase/Tkat-09/Pdf/Tkat_fi.pdf
Elinvoimakeskus. 2026b. Työttömät työnhakijat koulutusasteen ja ammattiryhmän mukaan. Työllisyyskatsaus huhtikuu 2026. Viitattu 15.6.2026. Saatavissa https://www.tyollisyyskatsaus.fi/Textbase/Tkat-09/Pdf/Tkat_fi.pdf
Elinvoimakeskus. 2026c. Työttömät työnhakijat seutukunnittain. Työllisyyskatsaus huhtikuu 2026. Viitattu 15.6.2026. Saatavissa https://www.tyollisyyskatsaus.fi/Textbase/Tkat-09/Pdf/Tkat_fi.pdf
Ghafghazchi, J. 2026. Haastattelu 12.06.2026
ManPower Group. 2026. Rekrytointinäkymät elpyvät – Suomi silti globaalin vertailun häntäpäässä Viitattu 12.6.2026. Saatavissa https://www.manpowergroup.fi/ajankohtaista/rekrytointin%C3%A4kym%C3%A4t-elpyv%C3%A4t-kev%C3%A4t-kes%C3%A4ll%C3%A4-2026
KEHA-Keskus. 2026a. Työttömyyden kasvu hidastui, laaja työttömyys kasvoi maltillisesti. Viitattu 12.6.2026. Saatavissa Työllisyyskatsaus Huhtikuu 2026
KEHA-Keskus. 2026b. Työttömät työnhakijat alueittain. Viitattu 12.6.2026. Saatavissahttps://www.tyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?ssid=2606011101331555&lang=FI&top=2&sub=21#MainContainer_img1-image
LAB. 2026. VERKOT – Verkostovoimaa ja etäohjausratkaisuja. Hanke. Viitattu 15.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/verkot-verkostovoimaa-ja-etaohjausratkaisuja
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2026. Työttömyysturva. Viitattu 12.6.2026. Saatavissa https://stm.fi/tyottomyysturva