Avautuuko ovi kansainvälisille osaajille? Vuonna 2011 korkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaan kansalaisista vajaa puolet (45,5 prosenttia) työskenteli Suomessa vuosi valmistumisensa jälkeen (CIMO 2014). Vuonna 2020 Suomessa oli 15000 ulkomaalaistaustaista työtöntä, ja tämän ryhmän työttömyysaste oli 14,1 prosenttia.
Alueellisia tietoja ulkomaalaistaustaisten työttömien määrästä ei ole saatavissa. Vastaavasti Suomen kokonaistyöttömyysaste oli samaan aikaan 7,8 prosenttia. (Tilastokeskus 2021).
Tätä haastetta taklaamassa on LAB-ammattikorkeakoululla menossa kaksivuotinen hanke, jossa yrityksille tarjotaan opastusta ulkomaalaistaustaisten opintonsa päättäneiden rekrytointiin. Kansainväliset työyhteisöt ja osaajat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa -ESR-hanke kontaktoi projektikumppanien, kuten LUTin urapalveluiden kanssa yrityksiä ja pyrkii löytämään työtä osaaville tekijöille.
Yrityksille järjestetään muun muassa webinaareja, joiden tavoitteena on madaltaa kynnystä palkata osaavia työntekijöitä heidän äidinkielestään huolimatta.
Arjen todellisuus
Opiskelijat ovat kiinnostuneita uusista opiskelukohteista ja maista. Andrew McNichol ei ole tästä poikkeus. Hän tuli vaihto-opiskelijaksi Suomeen keväällä 2014 opiskellen silloisessa Saimaan ammattikorkeakoulussa. Toimintaterapeuttiopinnot edistyivät niin hyvin, että opiskelukavereiden joukosta löytyi myös tuleva vaimo.
Andrew´lle tulo Suomeen oli myös pieni kulttuurishokki, vaikka hän ei sitä etukäteen osannut aavistaa. Lappeenrantaan myöhään illalla saapuessaan kaikki ruokakaupat olivat kiinni. Seuraavana päivänä kauppareissu oli oma shokkinsa. Kaupan kassalla tuli moitteita siitä, että hedelmät olivat punnitsematta. Andrew ei tiennyt, että se pitää tehdä itse.
On pieniä arjen asioita, joissa kantasuomalainen ei hoksaa neuvoa. Isompia esteitä kohdataan, kun etsitään työtä Suomesta. Onko kielitaito riittävä? Vaikka työnantaja olisi myötämielinen ulkomaalaistaustaisen henkilön rekrytointiin, onko työyhteisö sitä? Minkälaisen kielitaitovaatimuksen työnantaja asettaa?
Andrew on ollut Suomessa 2015 kesästä alkaen − pääosin työttömänä. Onko yhteiskunnallamme varaa tähän? Miksi ammattiinsa intohimoisesti suhtautuva henkilö ei työllisty?
Tahto työllistyä
Andrew’lla on koti ja puoliso täällä, samoin suomen kielen taito. Andrew suhtautuu osaamiseensa kunnianhimoisesti. Miten me voimme auttaa hänenlaisiaan osaajia työllistymään?
Yksi unelma, elää Lappeenrannassa puhtaan luonnon ja hyvien palvelujen äärellä, on jo toteutunut. Se ei vielä riitä. Hän tarvitsee työtä. Andrew ei ole ainoa työtä vailla oleva osaaja. Yhteiskuntamme tarvitsee hänenlaistensa ihmisten työpanosta.
Työnantajien kannattaa vakavasti miettiä, miten lisätään ulkomaalaislähtöisten maahan sijoittuneiden henkilöiden työllistymistä. Sillä talouselämän termein: on vaan niin tyhmää haaskata hyviä resursseja. Siitähän tässä on kysymys.
Kirjoittaja
Tarja Vahtokari-Sahari toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja työskentelee hankkeessa Kansainväliset työyhteisöt ja osaajat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.
Lähteet
Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. helmikuu 2021. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 16.4.2021].
Saatavissa: http://www.stat.fi/til/tyti/2021/02/tyti_2021_02_2021-03-30_tie_001_fi.html
Ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistyminen Suomeen. Faktaa Express 5A/2014. CIMO. ISSN 2242-2951 (painettu) ISSN 2242-296X (pdf) ISBN 978-951-805-625-9 (painettu) ISBN: 978-951-805-626-6 (pdf) [Viitattu 16.04.2021]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/54160_netti_express5a_14.pdf
Linkki
LAB 2020. Kansainväliset työyhteisöt ja osaajat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. [Viitattu 16.4.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/KOKKA.
