Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä (PHHYKY) otti suun terveydenhuollossa käyttöön uuden toimintamallin syksyllä 2017. Toimintamallista käytetään nimeä Kerralla kuntoon -klinikka, josta käytetään lyhennettä klinikka. Toimintamallissa tavoitteena on, että potilas saisi kaiken tarvitsemansa hoidon yhden hoitokäynnin aikana. Klinikka koostuu kahdeksasta hoitohuoneesta ja siellä työskentelee samanaikaisesti viisi hammaslääkäri ja -hoitaja -työparia sekä kolme suuhygienistiä. Klinikan henkilöstömäärä on kuitenkin tätä suurempi sillä työntekijät vaihtelevat viikon aikana. Klinikalla hoitohenkilökunta vaihtaa hoitohuonetta tarpeen mukaan potilaan pysyessä samassa huoneessa. Hoitoajat ovat joustavia potilaan hoidontarpeen mukaan. Klinikan toimintaa ohjaa Lean-toimintamalli, jonka avulla Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä lähti kehittämään suun terveydenhuollon toimintaa. Toimintamallin tarkoituksena on vähentää jatkohoitojen tarvetta ja edistää hoidon saatavuutta. Tavoitteena on tehdä yhdellä hoitokäynnillä mahdollisimman paljon ja hyödyntää moniammatillista yhteistyötä.
Teimme suuhygienistin koulutusohjelmaan kuuluvan opinnäytetyön Kerralla kuntoon -klinikasta. Tutkimme suuhygienistien kokemuksia klinikan toimintaa edistävistä ja heikentävistä tekijöistä. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä toimi opinnäytetyön tilaajana. PHHYKY:llä on mahdollisuus kehittää klinikan toimintaa tutkimustulosten perusteella.
Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä, jossa aineistonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Haastattelimme tutkimukseen neljää klinikassa työskentelevää suuhygienistiä. Tutkimusaineiston sisällönanalyysi toteutettiin aineistolähtöisesti. Haastattelut toteutettiin syyskuussa 2019.
Suuhygienistien kokemukset
Suuhygienistit kokivat klinikan mukavana paikkana työskennellä. Klinikan toimintaa edistivät suuhygienistien mielestä klinikan tilat, laitteet ja teroitusvapaat instrumentit. Tutkimuksemme mukaan toimivat klinikan käytännöt, kuten mahdollisuus työskennellä hammaslääkärin työparina, hammaslääkärin konsultaatiomahdollisuus, säännölliset aamukokoukset ja riittävä henkilöstömitoitus edistivät klinikan toimintaa. Hyvät ja selkeät kirjauskäytännöt, toimivat työprosessit ja valikoitu potilasmateriaali koettiin toimintaa edistävinä tekijöinä.
Heikentävinä tekijöinä suuhygienistit kokivat tutkimuksemme mukaan riittämättömän hoidontarpeenarvioinnin ja potilaiden puutteellisen informoinnin, joiden seurauksena potilaat ohjautuvat toisinaan väärälle vastaanotolle. Potilaat eivät myöskään aina tienneet Kerralla kuntoon -klinikan toimintamallista, mihin olivat tulossa. Lisäksi heikentävinä tekijöinä koettiin toiminnanohjausjärjestelmästä aiheutuvat haasteet, erilaiset ja epäselvät kirjauskäytännöt, toimimattomat välineet, tylsät instrumentit ja puutteellisesti täydennetyt huoneet sekä työntekijöiden vaihtuminen ja poissaolot.
Tutkimuksessa mukana olleet suuhygienistit kokivat Kerralla kuntoon -klinikalla työskentelyn positiivisena. Heidän mielestään se palvelee parhaiten perusterveitä ja perushoidon tarpeessa olevia aikuispotilaita. Lisätutkimuksena olisi mielestämme hyvä tutkia potilaiden kokemuksia klinikalla saatavasta hoidosta.
Kirjoittajat
Verna Lindman ja Marianna Papinkivi ovat suuhygienistiopiskelijoita Savonia-ammattikorkeakoulussa. Blogi liittyy heidän opinnäytetyöhönsä. Suuhygienistikoulutus on toteutettu Savonia-ammattikorkeakoulun, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteistyönä.
Suuhygienistikoulutuksen yliopettaja Kaarina Sirviö Savonia-ammattikorkeakoulusta on toiminut opinnäytetyön ohjaajana.
Sari Lappalainen LAB-ammattikorkeakoulusta toimii suuhygienistikoulutuksen koordinaattorina Lahdessa.
Lähteet
HARTMAN, A. 2019. Osastonhoitaja. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, Lahden alue. Haastattelu 9.5.2019.
MODIG, N. ja ÅHLSTRÖM, P. 2017. This is lean. Tukholma: Rheologica publishing
NENONEN, T. 2015. Single visit model in Finnish municipal dental care. Aalto yliopisto. [Viitattu 2019-04-11]. Saatavissa: http://epub.lib.aalto.fi/fi/ethesis/pdf/14031/hse_ethesis_14031.pdf
