Euroopan komissio julkaisi 14. heinäkuuta 2021 ilmastolainsäädäntöpaketin, tavoitteenaan sen avulla kohdata Pariisin ympäristösopimuksen edellyttämät päästövähennykset, joilla pysäyttää ilmaston lämpeneminen toivottuun 1,5 asteeseen vuoteen 2050 mennessä. Euroopan komission tavoite on kunnianhimoinen: Sen tarkoituksena on vähentää 55 % EU:n alueen nettokasvihuonepäästöistä vuoteen 2030 mennessä, verrattuna vuoden 1990 tasoon. Samalla komissio edistää tavoitettaan tehdä Euroopasta ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. (Euroopan unioni 2021.)
Ohjelma on odotettu, sillä tavoitteiden saavuttaminen on tähän mennessä ollut varsin kaukana. Kansainvälinen energiajärjestö IEA ennustaa hiilidioksidipäästöjen huippua vuodelle 2023, seurauksena kehittyneiden maiden vähäisille ponnisteluille kohti hiilineutraalia energiaa. Jotta Pariisin kansainvälisen ilmastosopimuksen vuonna 2015 asettamaan tavoitteeseen 1,5asteen kokonaislämpenemisessä päästäisiin, hiilidioksidipäästöjen olisi vähennyttävä noin 7 %: n vuosivauhdilla. (STT 2021.)
80 % Euroopan alueen kasvihuonepäästöistä syntyy energiantuotannosta
Komission ohjelmassa päästöjä pyritään vähentämään laaja-alaisesti, kuitenkin huomattavasti rajoittuen energiankäytön piiriin. Pyrkimyksenä on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 40-prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Samana vuonna henkilöautojen päästöjen tulisi pudota 55 % ja pakettiautojen 50 %. (Euroopan Unioni 2021.) Energiatalouteen keskittyminen on perusteltua, sillä arviolta 80 % Euroopan alueen kasvihuonepäästöistä syntyy energiantuotannosta (Euroopan parlamentti 2018). Tasapainottamaan vielä syntyviä päästöjä, hiilinieluksi tarkoitettujen metsäalueiden määrää tulisi kasvattaa ja tästä on asetettu maakohtaiset tavoitteet.
Ellen Mc Arthur Foundationin (2019) referoiman tutkimuksen mukaan pelkkä energian hiilineutraalisuus ei riitä. Arvion mukaan 55 % maapallon kasvihuonepäästöstä syntyy energiantuotannosta ja jäljelle jäävä 45 % tavaroiden ja materiaalien tuotannosta (sisältäen prosessien tarvitseman energian tuotannon). Tutkimus huomauttaa, ettei päästöjen rajoittaminen tarvittavaan 500 miljardiin tonniin vuoteen 2100 mennessä onnistu pelkällä energiauudistuksella. Arviolta 649 miljardia tonnia hiilidioksidipäästöjä syntyy edelleen tuotteiden ja materiaalien tuotannosta, vaikka muu energia olisi hiilineutraalia ja parhaalla mahdollisella tehokkuustasolla. ( en Mac Arthur Foundation 2019, 17.)
Ongelmana bruttokulutus
Jos näitä lukuja vertailee keskenään, huomaa perustavanlaatuisen ongelman. Keskimääräisen eurooppalaisen materiaalijalanjälki oli noin 14,5 tonnia vuonna 2018 (Eurostats 2021). Jos EU:n alueen oma tuotanto käsittää pääasiassa energiantuotantoa, alueen tavaroiden ja materiaalien bruttokulutuksen päästöt jäävät EU:n alueen ulkopuolelle, pääasiassa Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Näihin suoranainen vaikuttaminen on haastavaa. EU:n ulkopuolelta tuoduille tuotteille ja materiaaleille määrättävä hiilivero on askel parempaan ja osoitus laajemmasta ymmärtämisestä. Kysymys on kuitenkin loppupeleissä siitä, osaammeko vähentää materiaalin kulutusta tarpeeksi tulevina vuosina. Suomalaisten korkeakoulujen FINIX –sustainable textile systems hankkeessa pyritään löytämään kiertotalouden ja energiansäästämisen mukaisia ratkaisuja tulevaisuuden muodin ja tekstiilin kentälle, jotta tämä radikaali muutos voi vielä olla mahdollista.
Kirjoittaja
Mirka Uunimäki työskentelee LAB Ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikössä FINIX – Sustainable Textile Systems -hankkeessa projektityöntekijänä. Mirkan on erikoistunut vaatesuunnittelun lisäksi tekstiilien elinkaarilaskentaan.
Lähteet
Ellen Mac Arthur Foundation. 2019. Completing the Picture: How The Circular Economy Tackles Climate Change. [Viitattu 20.7.2021] Saatavilla: https://ellenmacarthurfoundation.org/completing-the-picture
Euroopan Komissio. 2021. European Green Deal: Commission proposes transformation of EU economy and society to meet climate ambitions. [viitattu 20.7.2021] Saatavilla: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/IP_21_3541
Euroopan Parlamentti. 2018. Kasvihuonepäästöt EU:ssa ja Maailmalla. [Viitattu 21.7.2021] Saatavilla: https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20180301STO98928/kasvihuonekaasupaastot-eu-ssa-ja-maailmalla-infografiikka
Eurostats. 2021. Material flow accounts in raw material equivalents – modelling estimates. [Viitattu 21.7.2021] saatavilla: https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/env_ac_rme/default/bar?lang=en
Suomen Tietotoimisto. 2021. Hiilidioksidipäästöt nousevat uusiin huippulukemiin 2023. Yle Uutiset. [Viitattu 20.7.2021] Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-12027208
Linkit
Linkki 1. FINIX.2020. Home. [Viitattu 20.8.2021]. Saatavissa: https://finix.aalto.fi/
Kuva
KUVA 1. Benita Welter. 2017. Power Plant. Pixapay. [viitattu 21.7.2021] Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/power-plant-tuotannonalan-savupiippu-2411932/
