Hyvinvointia tukeva opiskelu
Opiskelijat ja opettajat muodostavat yhteisön, jossa hyvinvointi heijastuu molempiin suuntiin. SAMOK:n 2020 toteuttamassa opiskelijahyvinvointikyselyssä 60 % vastaajista koki jaksamisen ja mielenterveyden heikentyneen pandemia-aikana. Opiskelijoiden yksinäisyyden kokemukset lisääntyivät 60 %:lla. Erityisesti 18−22-vuotiaiden naisten ryhmä erottui SAMOK:n tuloksissa yksinäisyyden kokemuksissa. (SAMOK 2020.)
YTHS:n opiskelukykypäivässä 17.11.2021 tuli esille korkeakoulujen opiskeluvaihtoehtojen kehittämistarpeet sekä tukeen vastaamisen kynnyksen madaltaminen. Jatkossa tulisi lähi- ja verkko-opetuksen vastakkainasettelusta päästä rinnakkaiseen ajatteluun, jossa opiskelijan tarpeet, osallisuus ja toimijuus ovat opiskelun tuen ja palveluiden keskiössä. Opettajien, tutoropettajien ym. henkilöstön tehtävänä on tunnistaa opiskelijoiden tuen tarpeita. Myös vertaisopiskelijoiden olisi tärkeää kysyä kavereilta kuulumisia. Kaikilla on velvollisuus ohjata haasteita huomatessaan opiskelijoita tuen piiriin. (Lempinen 2021.)
Keskustelut lähi- ja verkko-opinnoista ovat olleet ennen pandemiaa vastakkaisia. Läheskään kaikki opettajat eivät olleet ennen pandemiaa opettaneet verkossa. Salmela-Aron (2021) mukaan etäopiskeluaikana opiskelijoilla on ollut uupumusoireita ja haasteita elämänhallinnassa. Toisessa ääripäässä opiskelijoilla on työn ja opintojen yhdistäminen ollut sujuvampaa ja joustavampaa verkko-opiskelun ansiosta. Eri tutkimuksista on saatu samansuuntaisia tuloksia. (SAMOK 2020.)
Hyvinvointia tukeva opettaja
Opettajan ammattitaitoa on pedagoginen oppimisprosessin suunnittelu, aito läsnäolo ja vuorovaikutus, jossa ohjausprosessin suunnittelu on yhtä tärkeää. Opiskelijoiden opintoihin kiinnittymiseen ja yhdessä oppimiseen tulisi luoda rakenteita esimerkiksi panostamalla pysyvien opiskelijatiimien perustamiseen ja niiden ohjaamiseen opintojen alusta lähtien. Opettajan pedagogiseen suunnitteluun tulisi varata enemmän aikaa ja resursseja. Lisäksi opettajille tulisi antaa aikaa omien digitaitojen kehittämiseen.
Opettajan innostaminen ja ammatillinen kehittäminen lähtevät työyhteisön kannustavasta ilmapiiristä. Hyvinvoiva opettaja jaksaa ylläpitää pedagogista hyvinvointiaan. Tämä välittyy eteenpäin opettajan kannustavana asenteena opiskelijoihin. Opettajien olisi hyvä huomioida opiskelijoiden kahtiajakautuneet näkemykset kampukselle paluusta. Toisaalta tulisi tarjota mahdollisuutta lähiopetukseen niille, jotka sitä kaipaavat. Ja toisaalta tulisi taata joustavia opiskelumahdollisuuksia verkossa itsenäisemmin eteneville.
”Monille kampuksille paluu aiheuttaa nyt ahdistusta. Vaikka suurin osa nauttii paluusta, tulee muistaa kiinnittää huomiota myös heihin, jotka eivät siitä tykkää. Joustavat opiskelumahdollisuudet ovat osa tätä huomioimista. Eikä huomioimisen tarvitse olla mitenkään kummoista − sekin riittää, että sanotaan ääneen se, että on sallittua olla harmissaan kampukselle paluusta, tarjotaan ryhmätyöskentelyyn mahdollisuutta massaluentojen sijaan. ” (Ninni Kuparinen, SAMOK)
Kirjoittajat
Tuula Juvakka toimii hyvinvointialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja Mieli Etelä-Karjalan Mielenterveys ry:n hallituksen puheenjohtajana.
Minna Markkanen työskentelee sosiaalialan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Kirjoittajat ovat LAB-ammattikorkeakoulun edustajia Linjakas ja liikkuva LUT -yhteisössä.
Lähteet
Lempinen, P. 2021. Jatkuvan oppimisen digitreffit. Elinkeinoelämän keskusliiton tilaisuus verkossa 5.11.2021. [Viitattu 24.11.2021]. Saatavissa: https://ek.fi/ajankohtaista/tapahtumat/jatkuvan-oppimisen-digitreffit/ ]
Salmela-Aro, K. 2021. YTHS:n opiskelukykypäivä 17.11.2021. Yhteistyöllä enemmän -webinaari.
SAMOK. 2020. Suomen opiskelijakuntien liitto. AMK-opiskelijoiden kokemuksia etäopiskelusta. [Viitattu 24.11.2021]. Saatavissa: https://samok.fi/wp-content/uploads/2020/05/amk-opiskelijoiden-kokemuksia-etaopiskelusta.pdf_.pdf ]
Kuvat
Kuva 1. Yan Krukov. 2020. Nainen, älypuhelin, läppäri. Pexels. [Viitattu 24.11.2021]. Saatavissa: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/naine-alypuhelin-lappari-toissa-4458411/
