Podcastit rikastuttavat oppimateriaaleja

Podcastilla tarkoitetaan ”verkossa julkaistuja äänitallenteita, joita verrataan usein radio-ohjelmiin, vaikka niitä ei lähetetä radiokanavilla” (Utriainen 2018). Podcastit eivät ole uusi ilmiö ja niitä onkin saatavilla nykyään monen eri palvelun välityksellä. Sitä vastoin opetuksessa podcastien hyödyntäminen vaikuttaa olevan nykyäänkin jokseenkin harvinaista. Avaan tässä kirjoituksessa hieman podcastien mahdollisuuksia sekä omia kokemuksiani podcasteista opetus- ja koulutuskäytössä.

Koska podcastit ovat pääsääntöisesti äänitiedostoja, on hyvä ottaa huomioon kuulijoiden erilaiset oppimistyylit sekä opetettavan asian ominaisuudet. Kuulijoiden ominaisin oppimistyyli harvoin tiedetään etukäteen, joten erilaisten oppimateriaalien (video, kuva, teksti, ääni) käyttämistä, opettava asia huomioiden, voidaan pitää varsin perusteltuna. Monipuolista, opetettavaan asiaan sopivaa oppimateriaalia käyttämällä pystytään varmistamaan, että erityyppiset oppijat voivat hyödyntää materiaalia mahdollisimman tehokkaasti. (Willingham 2005; Walling 2006) Podcastien osalta voidaan siis sanoa, että ne rikastuttavat ja tehostavat oppimateriaalikokonaisuutta.

[Alt-teksti: Tietokoneen näppäimistön päällä ovat suuret kuulokkeet.]
Kuva 1. Podcastit ovat oiva lisä oppimateriaaleihin. (Kuva: Sampo Kokkonen)

Vapauttaa ajasta ja paikasta

Kuten videotallenteita, myös podcasteja monesti hyödynnetään verkkokursseilla. Tallenteena jaettava materiaali mahdollistaa oppijalle materiaaliin perehtymisen oman aikataulunsa mukaisesti.

Podcastien etu tekstiin ja videoon verrattuna on aito paikasta riippumattomuus. Koska visuaaliset materiaalit ”pakottavat” katseen näyttöruutuun tai paperiin, lukitsee se myös oppijan tiettyyn paikkaan. Esimerkiksi lenkkeily tai autolla ajaminen ei ole kovin suositeltavaa videoita katsottaessa. Sitä vastoin podcastit mahdollistavat kuulijan liikkumisen podcastin seuraamisen aikana. Materiaaliin voidaan perehtyä vaikka kävelyn lomassa raikkaassa ulkoilmassa.

Podcasteilla on toki myös omat rajoitteensa erityisesti videoon verrattuna. Videolla voidaan esittää jotain, mitä ihmissilmä ei muuten pysty havainnoimaan. Videolla voidaan toistaa joku tapahtuma eri näkökulmasta tai vaikka hidastettuna. Videota voidaan hyödyntää tehokkaasti kuten simulointitilanteen analyysissa. (Kokkonen 2018) On myös hyvä ottaa huomioon, että tietyn tyyppiset aiheet sopivat paremmin videoille ja kuville kuin podcasteille. Esimerkiksi värianalyysin opettaminen podcastin avulla on jokseenkin haastavampaa, kuin videoita ja kuvia hyödyntäen.

Opiskelijoilta saadut palautteet kannustavat mielestäni laajempaankin podcastien hyödyntämiseen. Podcastit ovat saaneet erityisesti kiitosta siitä, että oppimateriaali on vaihtelevaa ja että podcastit mahdollistavat muun muassa liikkumisen kuuntelemisen ohessa. Negatiiviset palautteet taas ovat koskeneen pääasiallisesti visuaalisuuden puutosta, joten podcastien oheen onkin perustelua liittää visuaalista lisämateriaalia, kuten taulukoita tai kaavioita, joita on haastavaa kuvailla itse podcastissa.

”Mielestäni podcast toimi opintomateriaalina erinomaisesti – oli todella mukavaa, että materiaaleissa oli vaihtelua ja podcastiakin pystyi kuuntelemaan koiraa lenkittäessä. Tämänkaltaiset materiaalit syventävät ainakin omaa oppimistani ja asiat jäävät paljon paremmin mieleen kuin pelkät luentomateriaalit tai kurssikirjan luvut.” – Palaute opiskelijalta

Omien kokemuksien ja saamieni palautteiden pohjalta uskallan suositella lämpimästi podcastien hyödyntämistä oppi- ja koulutusmateriaaleissa.

Kirjoittaja

Sampo Kokkonen toimii tiimivalmentajana ja markkinoinnin lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Kokkonen, S. 2018. B2B-myyntikoulutus ja videoiden monipuolinen hyödyntäminen. Suunta – Etelä-Karjalan ammatillinen verkkolehti. 2/2018. Saimaan ammattikorkeakoulu. [Viitattu 19.11.2021]. Saatavissa: https://www.saimia.fi/suunta/b2b-myyntikoulutus-ja-videoiden-monipuolinen-hyodyntaminen/

Utriainen, R. 2018. Tunnetko jo podcastin? [Viitattu 19.11.2021]. Saatavissa: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Tunnetko_jo_podcastin(127357)

Walling, D.R. 2006. Teaching Writing to Visual, Auditory, and Kinesthetic Learners. Corwin Press. Thousand Oaks. USA

Willingham, D. 2005. Do visual, auditory, and kinesthetic learners need visual, auditory, and kinesthetic instruction?. American Educator. 29/2: 31-5.