Väestön ikääntymisen myötä kuntoutustarve nousee jatkuvasti. Jotta kasvavaan kuntoutustarpeeseen pystytään vastaamaan, tarvitaan uusia tapoja järjestää kuntoutusta. Digitalisaation ja teknologian kehittymisen myötä uudeksi tavaksi järjestää kuntoutusta on muodostunut etäkuntoutus. (Velayati ym. 2020.) Etäkuntoutusta hyödynnetään Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Eksoten, alueella kotikuntoutuksessa tablettitietokoneen avulla, jonka alustana toimii VideoVisit-ohjelma. (Kutvonen 2021.)
Kustannustehokas ja motivoiva ratkaisu
Etäkuntoutus on kustannustehokas ratkaisu toteuttaa fysioterapiaa ajankäytön ja matkakulujen suhteen. Etäkuntoutusta voidaan toteuttaa riippumatta kuntoutujan asuinpaikasta. Terapeutille jää aikaa useammalla kuntoutujalle, kun aikaa ei kulu matkustamiseen kuntoutujien välillä.
Kuntoutujan harjoitteluympäristönä toimii oma koti, joka on monesti motivoiva ympäristö toteuttaa kuntoutusta. Kuntoutujalla ei kulu aikaa vastaanotolle matkustamiseen, jolloin voimavaroja jää myös enemmän itse kuntoutukseen. Kuntoutujasta riippuen etäkuntoutus mahdollistaa myös intensiivisemmän kuntoutusjakson.
Kynnys aloittaa itsenäinen kotiharjoittelu voi olla hyvinkin suuri. Tästä syystä etäkontakti on mainio vaihtoehto, sillä videoyhteys mahdollistaa kuntoutujan verbaalisen ja visuaalisen ohjauksen, mutta myös asiakkaan motivoinnin toimintakyvyn vahvistamiseen.
Haasteina ennakkoluulot sekä tekniset ongelmat
Pääosin kokemukset etäkuntoutuksesta ovat myönteisiä (Sakari 2018.) Koska teknologiset ratkaisut ovat suhteellisen uusi keksintö kuntoutusvälineenä, liittyy niihin myös ennakkoluuloja. Etälaitteen asentaminen ja sen käyttäminen on tehty kuntoutujalle mahdollisimman helpoksi. Terapeutti käy asentamassa etälaitteen kuntoutujan kotiin ja kuntoutuskäynnin alkaessa terapeutti käynnistää etälaitteen siihen soittamalla.
Haasteita etäkuntoutukseen voivat tuoda tekniset ongelmat yhteydessä, äänessä tai videokuvassa. Videokuvan välityksellä kuntoutujan toimintakyvyn ja liikkeen laadun arviointi voi olla haastavaa. Lisäksi kuntoutuja voi kokea turvattomuuden tunnetta tehdessään harjoitteita vain videon välityksellä ilman terapeutin fyysistä läsnäoloa. Fysioterapeutilta tämä vaatii jatkuvaa tilannetajua ja arviointikykyä kuntoutujan tilasta ja sen hetkisestä toimintakyvystä.
Yksilöterapiassa tapahtuu jatkuvaa vuorovaikutusta kuntoutujan ja terapeutin välillä. Ryhmäterapiassa osallistujien keskinäinen vuorovaikutus koituu haasteeksi, sillä kuntoutujat kuulevat terapeutin, mutta kuntoutujat eivät voi kommunikoida keskenään. Tämän myötä kuntoutujien vertaistuki jää vähäiseksi.
Kaiken kaikkiaan etäkuntoutus on mainio ratkaisu toteuttaa kuntoutusta ikäihmisten toimintakykyisyyden ja osallistumisen mahdollisuuksien vahvistamiseksi. Tulevaisuudessa etäkuntoutus yleistyy mahdollisesti edelleen, ja erityisen tärkeää on valita teknologiset ratkaisut etäkuntoutuksen toteutukseen käyttäjälähtöisesti.
Kiia Tolmunen on LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelija, joka on ollut ammatillisessa harjoittelussa Eksoten kotikuntoutuksessa.
Suvi Ollikainen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapian lehtorina.
Lähteet
Kutvonen, E. 2021. Etäkuntoutus Etelä-Karjalassa – terapeuttien näkemyksiä vuoteen 2025. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. [Viitattu 23.11.2021]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/500360/Opinn%C3%A4ytety%C3%B6_Kutvonen_Elina.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Sakari, P. 2018. Etäkuntoutuksen haasteet, edellytykset ja suositukset. Opinnäytetyö. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma. Satakunnan ammattikorkeakoulu. [Viitattu 30.11.2021]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/149366/Etakuntoutuksen%20haasteet%20_edellytykset%20ja%20suositukset.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Velayati, F., Ayatollahi, H. & Hemmat, M. 2020. A systematic reviev of the effectiveness of telerehabilitation interventions for therapeutic purposes in the elderly. Methods Inf Med. 59 (02/03), 104−109. [Viitattu 23.11.2021]. Saatavissa: DOI: 10.1055/s-0040-1713398
