Varhaiskasvatuksen ja lastenneuvolan integratiivisen yhteistyön kehittäminen − yhdessä kohti onnistumisia

Suomalaisessa yhteiskunnassa varhaiskasvatuksella ja lastenneuvolalla on iso ja merkittävä rooli lapsen kehityksen seurannassa ja tukemisessa. Lainsäädännöllisen ohjaamisen tavoitteena on, etteivät asiakkaiden ja perheiden monimutkaiset ja vaikeat tilanteet jää yksittäisen työntekijän vastuulle tai tule välttämättä kenenkään tietoon ajoissa.  Eri lakien noudattaminen tuottaa yhteistyölle omat haasteensa ja ongelmana onkin juridiset kysymykset. (Raitakari, Räsänen, Kostiainen & Juhila 2019, 23–24.) Yhteistoiminnan määrittelyssä olisi hyvä tarkastella strategista ajattelua, toimintakulttuurin ja käytännön toimenpiteitä, joista muodostuu asiakkaan tarpeita vastaava palvelukokonaisuus (Timonen-Kallio 2020).

Kuva 1. Onnistuneeseen integratiiviseen yhteistyöhön tarvitaan monta osaajaa. (Fauxels 2019)

Integraation horisontaalinen ja vertikaalinen näkökulma

Varhaiskasvatuksen ja lastenneuvolan välinen yhteistyö voidaan nähdä horisontaalisena palveluna, jonka kehittämisen lähtökohtana on yhteisen lapsikäsityksen rakentuminen. (Pulkkinen 2018, 3.) Suomessa on kansallisesti käytössä perhekeskustoimintamalli, jonka tavoitteena on koota ja yhdistää lapsille, nuorille ja perheille tarkoitetut palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. (THL 2016.) Perhekeskuksissa todentuu sekä horisontaalisen että vertikaalisen integraation malli. Suomessa lapsi- ja perhepalveluiden perustasoa on kehitetty nivomalla yhteen kehitystä tukevat ja häiriöitä ehkäisevät palvelut, joita erityispalvelut tukevat. Käytössä on sekä konsultatiivisia että intensiivisen tuen keinoja. (Halme ym. 2012, 72.)

Yhteistyöhön liittyy aina haasteita

Lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen välillä on vielä paljon kehitettävää, sillä vastuu yhteistyön rakentumisesta jää usein varhaiskasvatukselle, vaikka jaettu vastuu olisi toivottavampaa ja yhteistyötä rakentavampaa. (Hoppari 2014, 47.) Vaikeuksia moniammatillisissa tiimeissä on havaittu esiintyvän ainakin kolmella alueella: tiimien dynamiikassa, eri professioiden tiedon hyödyntämisessä, sekä ympäröivän organisaation vaikutuksessa. (Isoherranen 2012.)  On esitetty myös mallia, joissa terveydenhoitaja jalkautuisi varhaiskasvatukseen havainnoimaan lasta varhaiskasvatusympäristössä, sillä sen nähdään olevan lapselle luontaisempi ympäristö toimia.  (Rajamäki 2021, 75; Tuukkanen 2020, 48–49.) Työparien muodostaminen varhaiskasvatuksen opettajien/sosionomien ja terveydenhoitajien välille voisi olla kokeilemisen arvoista. Tarvitaan selkeämpää viestintää ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä lasten ja perheiden keskiöön nostamiseksi.

Kirjoittajat

Heidi Pajunen on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta. Hän toimii varhaiskasvatuksen resurssiopettajana tasa-arvohankkeen kautta.

Jaana Mantela on LAB-ammattikorkakoulun lehtori ja kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.

Lähteet

Halme, N., Kekkonen, M., Perälä M-L. 2012. Perhekeskukset Suomessa. Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 62/2012. [Viitattu 8.11.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90890/URN_ISBN_978-952-245-747-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Hoppari, RM. 2014. Moniammatillinen yhteistyö varhaiskasvatuksen kokemana. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Yhteiskuntapolitiikka. [Viitattu 8.11.2021]. Saatavissa: http://www.aikuissosiaalityo.fi/files/3810/Moniammatillinen_yhteistyo_varhaiskasvatuksen_kokemana.pdf
Isoherranen, K. 2012. Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopisto. [Viitattu 9.11.2021]. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37493/isoherranen_vaitoskirja.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Pulkkinen, L. 2018. Kohti yhteistä lapsikäsitystä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 12/2018. [Viitattu 8.11.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136124/URN_ISBN_978-952-343-086-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Raitakari, S., Räsänen, J-M., Kostiainen, T., Juhila, K. 2019. Integroiva työtapa muotoutuvassa perhekeskuskontekstissa. Kriittisten tekijöiden tarkastelua. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteet. [Viitattu 8.11.2021]. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/105437/978-952-03-1020-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Rajamäki, M. 2021. Moniammatillinen yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perhekeskuksen työntekijöiden kokemana. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. YAMK-opinnäytetyö. [Viitattu 8.11.2021]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/495513/Rajam%c3%a4ki_Mari.pdf?sequence=3&isAllowed=y

THL. 2016. THL:n seminaarit ja koulutukset 2016. Mitä vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio tarkoittavat. Youtube-video. [Viitattu 9.11.2021]. Saatavissa: Mitä vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio tarkoittavat

Timonen-Kallio, E. 2020. Lapsi- ja perhepalveluihin etsitään uusia toimintamalleja. Talk. Turku AMK. 14.06.2020. [Viitattu 8.11.2021]. Saatavissa: https://talk.turkuamk.fi/hyve/lapsi-ja-perhepalveluihin-etsitaan-uusia-toimintamalleja/

Tuukkanen, T. 2020. Vanhempien toiveet lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyölle. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. YAMK-opinnäytetyö. [Viitattu 8.11.2021]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/343338/Tiina%20Tuukkanen_Vanhempien%20toiveet%20lastenneuvolan%20ja%20varhaiskasvatuksen%20yhteisty%C3%B6lle_sosionomiYAMK.pdf?sequence=2

Kuvat

Kuva 1. Fauxels. 2019. Mies-ihmiset-töissä-naiset. Pexels. [Viitattu 7.12.2021]. Saatavissa: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/mies-ihmiset-toissa-naiset-3184314/