Jatko – Muotoilukoulutuksen ja työelämän jatkuva vuorovaikutus ja oppiminen -hankkeessa kehitetään LAB-ammattikorkeakoulun ja Muotoiluinstituutin täydennyskoulutustarjontaa. Tulevaisuusajattelun ja ennakoinnin aamupäivä oli yksi koulutuspiloteista. Tulevaisuuksien ajattelun ja ennakoinnin sisältöihin meitä johdatteli Susanna Björklund, muotoilija, trendianalyytikko ja toimittaja, joka työskentelee LABin Muotoiluinsituutissa lehtorina.
Virtuaalisessa aamupäivässä oli lähes 40 osallistujaa, eli aihe selkeästi kiinnostaa. Tällä hetkellä sekä korona että Ukrainan tilanne heijastuu arkeemme. Tätä hetkeä ja tulevaisuutta värittää epävarmuus. Ennakoinnin osaamisen tärkeys korostuu tällaisina aikoina. On hyvä tiedostaa, että tulevaisuus ei tapahdu meille, myöskään kriisien jälkeen, vaan me luomme sitä yhdessä (Koskelo 2021, 266). Voimme itse päättää miten katsomme tulevaisuuteen. Voimme katsoa sinne luottavaisina ja ymmärtäen, että voimme vaikuttaa siihen.
Ennakointiin, megatrendeihin ja ilmiöihin johdattavan alkuosuuden päätteeksi osallistujia pyydettiin tuomaan esille tärkeinä pitämiään trendejä. Tuloksista keskusteltaessa todettiin, että empatia, epävarmuus, hyvinvointi ja yhteisöllisyys korostuivat osallistujien vastauksissa (kuva 1).
Mediatehtävän avulla opeteltiin tulevaisuuden signaalien havainnointia. Osallistujat tutkivat median tarjontaa valmennuspäivänä, ja sieltä poimittiin ajallemme tärkeitä ilmiöitä. Ilmiöiden kartoittaminen auttaa hahmottamaan mitä ympäristössämme on tapahtumassa.
Uusin silmin kohti tulevaisuutta
Tarve tunnistaa minkä tarvitsee muuttua, on tulevaisuustyöskentelyn ydintä. Aamupäivän aikana käytiin läpi erilaisia tulevaisuuksien ajattelun ja ennakoinnin työvälineitä. Ryhmätehtävän haasteena oli paremman työelämän ennakointi Lotus Blossom -tehtävän avulla. Yhteistyöskentelypohjalle oli luotu ryhmille omat kukat, joihin keskelle sijoitettiin annettu haaste ja sen ympärille kirjattiin ratkaisuvaihtoehtoja ja idean parannettavia ominaisuuksia tai kokonaisuuden osia. Näistä jokaisesta tehtiin vielä omat terälehdet, joissa pureuduttiin syvemmälle haasteen osien jatkoideointina. Lopullinen kukka pitää sisällään kahdeksan ratkaisuvaihtoehtoa ja niille jokaiselle kahdeksan jatkoideaa (kuva1.). Menetelmän on kehittänyt japanilainen Yasuo Matsumura. Lotus Blossomin avulla päästään syventymään haasteeseen monesta eri suunnasta. (Björklund 2022.) Järjestelmällinen tapa pureutua valittuun aiheeseen havainnollisen menetelmän avulla auttaa innovoinnissa ja tulosten eteenpäin viennissä.
Tilaisuus antoi osallistujille palautteen mukaan inspiraatiota ja avarsi ajattelua, hyvää ryhmätyötä kehuttiin. Tilaisuus koettiin mielekkäänä vaihteluna, oivaltavana, positiivisena ja lohdullisena. Uudet lähteet ennakointiaiheeseen sai kiitosta ja joku mainitsi, että tulevaisuudessa aikoo seurata muutoksia ihan uusin silmin.
Kirjoittaja
Paula Nurminen työskentelee JATKO-hankkeessa projektisuunnittelijana ja on ollut mukana suunnittelemassa sekä toteuttamassa yhdessä tiimin kanssa tätä Tulevaisuusajattelun ja ennakoinnin aamupäivän koulutuspilottia.
Lähteet
Björklund, S. 2022. Tulevaisuusajattelun ja ennakoinnin aamupäivä. Webinaari 9.3.2022.
Koskelo, M. 2021. Tehtävänä tulevaisuus. Alma Talent: Helsinki.
Linkit
LAB. 2022. JATKO -Muotoilukoulutuksen ja työelämän jatkuva vuorovaikutus ja oppiminen -projektisivu. Viitattu 9.4.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/jatko-muotoilukoulutuksen-ja-tyoelaman-jatkuva-vuorovaikutus-ja-oppiminen
