Toimintakyvyn arviointi on sosionomin osaamista

Toimintakyvyn edistäminen ja sen tukeminen on yksi keskeisistä sosiaalihuollon sekä hyvinvointijärjestelmän ja erityisesti kuntoutustoiminnan tavoitteista (Anttila ym. 2021, Sosiaalihuoltolaki 11§). Sosionomi tukee asiakkaiden toimintakykyä osana moniammatillista tiimiä. Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan ammattilaiset keskustelevat toimintakyvystä, siihen liittyvistä tuen tarpeista, toimenpiteistä ja intervention tavoitteista omalla kielellään sekä kirjaavat asiasta moninaisesti erilaisiin tietojärjestelmiin. Tietoa tuottaa myös yhä enemmän asiakas itse osana omahoitoa. (Anttila ym. 2021.)

Kuva 1. Monimerkityksellisen toimintakyvyn määritelmä on ammattiryhmästä riippuvainen. Sosiaalisella toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen kykyä toimia vuorovaikutussuhteissa ja osana yhteisöä sekä yhteiskuntaa. (Kuva: StockSnap 2017)

Kansainvälinen viitekehys yhtenäistää ammattilaisten työtä

Asiakkaan ja kuntoutujan toimintakyvyn kuvausta ja arviointia on pyrkinyt yhtenäistämään WHO:n kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus eli ICF-viitekehys, joka sisältää käsitemallin ja luokituksen toimintakyvyn selittämiseen niin kehon rakenteista ja toiminnoista kuin niiden varaan rakentuvista suorituksista ja osallistumisesta. Asiakaslähtöisyys ja moniammatillinen työ ovat ICF-viitekehyksen perusta.  (STM 2017, THL 2013.) Toimintakyvyn kuvauksen ja arvioinnin yhtenäistäminen tarvitsee kuitenkin jatkuvaa koulutusta niin ammattilaisten kuin alalle valmistuvien osaamisen uudistamiseksi ja varmistamiseksi.

Toimintakyvyn arviointiosaaminen rakentuu teoriasta ja käytännöstä

Sosiaalityössä asiakkaan toimintakykyä tuetaan erityisesti kuntouttavasta ja aktivoivasta työorientaatiosta käsin (Karjalainen ym. 2021). LAB-ammattikorkeakoulussa sosionomikoulutuksen neljännen lukukauden sosiaaliohjauksen suuntavissa opinnoissa tutustutaan toimintakyvyn arvioinnin periaatteetteisiin, jotka luovat perustan toimintakyvyn tukemiselle (LAB 2020). Opiskelijat perehtyvät ICF-viitekehykseen sähköisellä e-learning oppimisalustalla (kts. ICF Research Branch 2020) ja suorittavat tämän jälkeen tentin aiheesta. Kontaktiopetuksessa harjoitellaan yhdessä tiedon soveltamista käytäntöön caseharjoituksilla ja kerrataan ICF-sillatun Kykyviisari -työ-toimintakyky -itsearviointimenetelmän toimintaperiaatteita (kts. Työterveyslaitos 2022).

Samalle lukukaudelle sijoittuvan sosiaaliohjausharjoittelun (LAB 2020) aikana erilaiset sosiaalipalveluissa käytettävät toimintakyvyn arviointiin tarkoitetut menetelmät, mittarit sekä alkukartoitus- ja kyselylomakkeet tulevat vielä käytännössä tutuksi. Toimintakyvyn kokonaiskuvan luomisen kannalta tärkeää on myös asiakkaan kohtaaminen ja hänen oman kokemuksensa kuuleminen ja huomioiminen. Käytännön työstä tullutta tietoa jaetaan yhteisesti opintojakson päättävässä seminaarityöskentelyssä, joka laajentaa opiskelijan osaamista toimintakyvyn arvioinnista ja tuen muodoista.  

Kirjoittaja

Kati Ojala työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina sosionomikoulutuksessa ja opettajana sosiaaliohjauksen täydentävissä opinnoissa.

Lähteet

Anttila, H., Jeskanen, J., Konttinen, R., Mäkelä, M., Pättikangas, M., Räty, T., Taina, J. & Valkeinen, H. 2021. Työ- ja toimintakykytiedon konsepti. THL 11/2021. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120158260

ICF Research Branch. 2020. ICF e-learning Tool. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa https://www.icf-elearning.com/

Karjalainen, P., Kivipelto, M., Liukko, E. & Muurinen, H. 2021. Osallisuutta ja toimintakykyä vahvistava aikuissosiaalityö – opas ammattilaisille. THL. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-648-0

LAB. 2020. Sosionomikoulutuksen opetussuunnitelma. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa https://opinto-opas.lab.fi/fi/68177/fi/68143/SOS20SLTI/476/year/2020

Sosiaalihuoltolaki 2014/1301. Finlex. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301

STM. 2017. Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:41. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3891-5  

StockSnap. 2017. Ihmiset, naiset, puhuminen. Pixabay. Viitattu 7.6.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/ihmiset-naiset-puhuminen-nauraa-2567915/

THL. 2013. ICF – Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. World Health Organization. 6. painos. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201303252595

Työterveyslaitos. 2022. Kykyviisari® työ- ja toimintakyvyn tukena. Viitattu 6.6.2022. Saatavissa https://sivusto.kykyviisari.fi/