Ajattele, että asuisit kasvihuoneessa, jota itse lämmität mukavaksi asua. Olet varustanut huoneesi kaikilla mukavuuksilla. Mutta, sisäilma lämpenikin vähän liikaa ja elo alkaa olla tukalaa. Ehkä huomaat ikäviä vaikutuksia, joita lämpenemisestä seuraa. Et kuitenkaan voi avata ikkunaa ja päästää lämmintä ilmaa pois. Et myöskään pysty kääntämään lämmitintä pois päältä. Täytyy alkaa sopeutumaan muuttuneeseen sisäilmaan ja sen vaikutuksiin.
Resonoiko teksti sinussa? Ajattelitko, että tässä puhutaan ilmastonmuutoksesta ja näin se on? Saako tieto sinut muuttamaan tottumuksiasi ja toimintatapojasi välittömästi? Ei haittaa, se ei ole helppoa, eivätkä kaikki muutkaan toimi niin. Sitran (2017) mukaan suomalaisten ympäristötietoisuus on huippuluokkaa, mutta tiedostaminen ei välttämättä johda tekoihin. Tällöin voidaan puhua green gap -ilmiöstä, eli kuilusta ympäristöasenteiden ja käyttäytymisen välillä (Salo 2021).
Päivittäin tehdään lukuisia arkisia valintoja elämän eri alueilla. Yksi päivänpolttava aihe on liikkuminen. Autoilun haitat ovat tiedossa: autojen kasvihuonekaasupäästöt ja pienhiukkaset kuormittavat ilmastoa, ruuhkat ja melu häiritsevät. Myös kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset tiedetään. Tiedostaminen onkin lähtötaso käyttäytymisen muutoksen prosessissa, joka etenee osaamisen ja asenteiden kautta toimintaan (Liikennevirasto 2018, 9).
Mutta sitten on myös arki ja aikataulut. Valintoihin ovat vaikuttamassa kulloinenkin tilanne, tunne, vireystila ja resurssit (Salo 2021). Tänä päivänä liikutaan paljon ja mielellään nopeasti, helposti ja edullisesti. Liikkumiseen liittyvät valinnat ja ohjauskeinot voivat herättää ihmisissä jopa tunteen, että valtiovalta yrittää kontrolloida liikaa ihmisten valinnan vapauksia. Esimerkiksi keväällä 2022 julkaistu Ilmasto- ja energiastrategia herätti paljon keskustelua (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022).
Kestävään liikkumiseen tarvitaan kannusteita
Kesäkuussa 2022 julkaistussa Kestävä työmatkaliikkuminen Päijät-Sotessa -opinnäytetyössä Kämi (2022) selvitti kestävän työmatkaliikkumisen pilottiryhmiin osallistuvan Päijät-Soten henkilöstön liikkumiseen vaikuttavia asenteita ja arvoja. Opinnäytetyö tehtiin osana Pyörällä, bussilla ja potkulaudalla Päijät-Sotessa (PPBP) -hanketta, jossa pilotoidaan erilaisten etuuksien, kuten työsuhdematkalippu-, -sähköpyöräetuja työmatkoihin, sekä kaupunkisähköpyörien ja -potkulautoja työajan siirtymiin. Hankkeessa kokeillaan myös liikkumisen ohjausta viestinnällisin keinoin. (LAB-ammattikorkeakoulu 2022.) Linkki Kestävä työmatkaliikkuminen Päijät-Sotessa -opinnäytetyöhön.
Suurin osa pilotointiin osallistuvista alkukartoituskyselyyn vastanneista koki, että kävelyn ja pyöräilyn lisääminen vaikuttaa arjessa muun muassa ajan käyttöön. Arkisia valintoja ohjaavat vastanneiden mielestä ennen kaikkea hyvinvointi, arjen helppous ja raha. Kestävän liikkumisen ohjauksessa onkin tärkeää ymmärtää nämä tekijät valintojen taustalla, kohdennettujen ratkaisujen kehittämiseksi.
Kyselyn perusteella voidaankin todeta, että kulkemista helpottavat sähköavusteiset laadukkaat vaihtoehdot ja uutuusarvo toimivat motivaattoreina muutoksessa. Siirtyminen autoilusta kestävämpiin kulkutapoihin houkuttelee, kun sille luodaan otolliset olosuhteet (kts. myös Sitra 2017). Päijät-Sote on ajan hermolla tukiessaan henkilöstön kestävää liikkumista.
Kirjoittajat
Pia Haapea, energia- ja ympäristötekniikan yliopettaja, joka on kiinnostunut kaikista keinoista ympäristövastuullisempien tapojen edistämiseksi.
Marianne Kämi, energia- ja ympäristötekniikan valmistuva insinööri, joka toteutti opinnäytetyönään alkukartoituskyselyn Pyörällä, potkulaudalla ja bussilla Päijät-Sotessa -hankkeessa.
Lähteet
Kämi, M. 2022. Kestävä työmatkaliikkuminen Päijät-Sotessa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. Viitattu 9.6.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061017342
LAB-ammattikorkeakoulu. 2022. Pyörällä, potkulaudalla ja bussilla Päijät-Sotessa – PPBP. Projekti. Viitattu 14.6.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/pyoralla-potkulaudalla-ja-bussilla-paijat-sotessa-ppbp
Liikennevirasto. 2018. Henkilöliikennetutkimus 2016. Suomalaisten liikkuminen. Helsinki: Liikennevirasto. Liikenneviraston tilastoja 1/2018. Viitattu 30.5.2022. Saatavissa https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lti_2018-01_henkiloliikennetutkimus_2016_web.pdf
Salo, P. 2021. Käyttäytymistiede ilmastonmuutoksen ratkaisijana? Psykologi-lehti 2/2021. Viitattu 30.5.2022. Saatavissa https://psykologilehti.fi/kayttaytymistiede-ilmastonmuutoksen-ratkaisijana/
Sitra. 2017. Suomalaisten ympäristötietoisuus siirtyy hitaasti sanoista tekoihin. Viitattu 28.5.2022. Saatavissa https://www.sitra.fi/uutiset/suomalaisten-ymparistotietoisuus-siirtyy-hitaasti-sanoista-tekoihin/
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2022. Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian luonnoksen tiivistelmä 14.4.2022. Viitattu 10.6.2022. Saatavissa https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=d10bc350-8679-468e-9d04-8e07cd5114f7
Linkit:
Linkki 1. Kämi, M. 2022. Kestävä työmatkaliikkuminen Päijät-Sotessa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. Viitattu 9.6.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061017342
Linkki 2. LAB-ammattikorkeakoulu. 2022. Pyörällä, potkulaudalla ja bussilla Päijät-Sotessa – PPBP. Projekti. Viitattu 14.6.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/pyoralla-potkulaudalla-ja-bussilla-paijat-sotessa-ppbp
