Yle uutisoi 9.9.2025, että edunvalvontavaltuutusten laatimiseen ja vahvistamiseen liittyy paljon erilaisia väärinkäsityksiä. Lähes neljäosa Digi- ja väestövirastoon tulleista edunvalvontavaltuuksia koskevista hakemuksista jää vaille hyväksyntää. Keskeisiä syitä ovat esimerkiksi valtakirjan muotoiluun ja valtuutuksen vahvistamisen ajankohtaan liittyvät virheet (Malinen 2025).
Digi- ja väestöviraston johtavan asiantuntijan Suvi Malisen mukaan valtakirjasta voi puuttua todistajat kokonaan tai todistajat ovat esteellisiä. Esteellisyys kytkeytyy Malisen mukaan liian läheiseen suhteeseen valtuutettuun, puolisoon tai esimerkiksi lähisukulaisuuteen. Digi- ja väestövirastoon toimitetaan valtakirjoja myös liian aikaisin, heti laatimisen jälkeen. Silloin valtuutuksen vahvistamispyyntö on liian ennenaikainen, eikä valtuutusta voida vahvistaa myöskään tällaisessa tilanteessa (Malinen 2025).
Digi- ja väestövirastolla on velvollisuus hylätä edunvalvontavaltuutus silloin, kun asiakirja on laadittu väärin tai se ei täytä edunvalvontavaltakirjalta edellytettäviä määrämuotoisia vaatimuksia (DVV 2025).
Mikäli edunvalvontavaltakirja on laadittu virheellisesti, valtakirja on lähtökohtaisesti mitätön. Käytännössä se tarkoittaa, että valtuutus ei ole pätevä ennen kuin se on vahvistettu Digi- ja väestövirastossa ja edunvaltuutus on vahvistamisen jälkeen otettu käyttöön. Yleisimpiä virheitä ovat esimerkiksi puutteelliset voimaantuloehdot ja väärin nimetyt todistajat (DVV 2025).
Epäselvä voimaantulo johtaa hylkäämiseen
Edunvalvontavaltuutus on tarkka juridinen asiakirja, jonka määräykset muistuttavat pitkälti testamentin muotomääräyksiä, ja se on tehtävä kirjallisesti (Kangas 2023). Itse laaditussa valtakirjassa voi olla juridisen kielen puutetta, mikä tekee siitä pätemättömän. Mikäli valtakirjassa on ilmaistu epäselvästi tai siitä puuttuu voimaantuloehto, se voi johtaa valtakirjan pätemättömyyteen. Valtuutukseen on esimerkiksi sisällytettävä ehto siitä, että se tulee voimaan vain, jos valtuuttaja menettää toimintakykynsä sairastumisen tai muun syyn vuoksi. Toinen usein pätemättömyyttä aiheuttava virhe liittyy todistajiin. Jos valtakirjassa on käytetty liian läheisiä sukulaisia todistajina, se estää valtuutuksen vahvistamisen (DVV 2025).
Miten varmistaa pätevä valtuutus?
Edunvalvontavaltakirjaa laadittaessa on eduksi noudattaa Digi- ja väestöviraston ohjeita. DVV tarjoaa ohjeita valtuutuksen laatimiseen. Useimmissa tapauksissa kannatta kuitenkin käyttää asiantuntijaa, varsinkin jos laatija on epävarma valtakirjan sisällöllisistä vaatimuksista. Sillä varmistetaan, että valtakirja on lainvoimainen ja sisältää kaikki vaaditut tiedot.
Jos valtuutus hylätään
Mikäli Digi- ja väestövirasto hylkää edunvalvontavaltuutuksen, se on mitätön. Silloin tulee laatia uusi valtakirja, joka on virheettömästi tehty, ja lähettää se uudelleen DVV:lle vahvistettavaksi. Valtakirjaa laadittaessa on tärkeää varmistaa, että valtuutus täyttää kaikki vaaditut määrämuodot ja ehdot, jotta se voidaan hyväksyä (DVV 2025).
Edunvalvontavaltuutuksen voimaantulo
Edunvalvontavaltuutuksen voimaantulo edellyttää, että se vahvistetaan DVV:ssä. Valtakirjan laatija tavallaan itse varautuu siihen, että ei tulevaisuudessa pystyisikään enää itsenäisesti päättämään omista asioistaan, vaan tarvitsee edunvalvontavaltuutetun hoitamaan niitä puolestaan. Kun valtuutuksen tehneen henkilön tila edellyttää valtuutuksen vahvistamista, valtuutetun on esitettävä alkuperäinen valtakirja ja lääkärinlausunto DVV:lle, jotta valtuutus voidaan vahvistaa. Käytännössä terve ihminen ei siis voi saada häntä koskevaa edunvalvontavaltuutusta voimaan (Kangas 2023).
Digi- ja väestövirasto ei voi myöskään vahvistaa edunvalvontavaltuutusta, jos on kiistatonta, ettei valtuuttaja ole valtakirjaan tehtäessä ymmärtänyt valtakirjan merkitystä tai valtuutettu ei ole sopiva tehtäväänsä (Kangas 2023).
Väestön ikääntyessä edunvalvonta-asiat nousevat väistämättä monin tavoin esiin. Parhaillaan käsittelyssä on muun muassa lakiesitys, joka liittyy edunvalvonnan ja holhouksen käytännön seikkojen sujuvoittamiseen (Kemppinen 2025).
Kirjoittaja
Jarmo Kemppinen toimii juridiikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja opettaa muun muassa perhe- ja perintöoikeudellisia asioita.
Lähteet
Digi- ja väestövirasto. 2025. Edunvalvontavaltuutus ja varautuminen. Viitattu 12.9.2025. Saatavissa https://dvv.fi/edunvalvontavaltuutus-eli-tuen-tarpeen-ennakointi
Kangas, U. 2023. Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet. Helsinki: Alma Media Insights.
Kemppinen, J. 2025. Edunvalvontaan ja holhoukseen esitetään asioidenhoitoa sujuvoittavia uudistuksia. LAB Focus. Viitattu 16.9.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/edunvalvontaan-ja-holhoukseen-esitetaan-asioidenhoitoa-sujuvoittavia-uudistuksia/
Malinen, S. 2025. Johtava asiantuntija. Digi- ja väestövirasto. Yle uutiset. 9.9.2025. Viitattu 9.9.2025. Saatavissa https://areena.yle.fi/1-1440981
PaulaHarju. 2021. Harju, P. Saniaiset, vanha talo, kesä. Pixabay. Viitattu 16.9.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/saniaiset-vanha-talo-kes%C3%A4-vanha-5964570/
