Ajatustyötä tekoälyn avulla

Erilaiset tekoälysovellukset ovat nousseet ilmiöksi ja tekoälystä povataan suurta työelämän mullistajaa. Tällä hetkellä siitä puhutaan tukiälynä, apuna, joka auttaa ajattelemaan. Yksi tukiälynä suosituksi tullut on ChatGPT, joka on chatbot, joka hyödyntää tekoälyä. Muitakin sovelluksia on olemassa.

Miten ajattelu ja tekoäly liittyvät toisiinsa?

Aivotyöllä tarkoitetaan tiedolla työskentelyä ja ajatustyötä. Kaikkeen työhön liittyy kognitiivista työtä eli aivotyötä. Kognitiivinen työ kuormittaa aivoja. Käytännössä ajatustyö on asioiden huomaamista, muistamista, ongelmien ratkaisua, päätöksentekoa, lukemista sekä uusien tietojen ja taitojen oppimista. (Työterveyslaitos 2024) Voisiko tekoälysovelluksen käyttäminen vähentää työntekijöiden kognitiivista kuormitusta työssä vai tuoko se sitä lisää? Kun tekoäly otetaan käyttöön työpaikalla, on hyvä pohtia, olisiko työnantajan syytä tarjota työntekijöille tukea tekoälyn käyttämiseen kognitiivisen kuorman vähentämiseksi sekä selkeät tekoälynkäyttöohjeet.

Tekoälysovelluksen käyttämisestä voi olla apua myös työajan ulkopuolella, vapaa-ajalla. Tekoälyltä voi kysyä neuvoa siihen, kuinka toimia haastavassa tilanteessa tai pyytää sitä tekemään lapsille värityskuvia annettujen ohjeiden mukaan. Osa on hyödyntänyt tekoälyä työhaastattelukysymyksiin valmistautumisessa. Tekoälyltä voi pyytää ideoita tai vastauksia ongelmaan.

Kun tekoälysovelluksen ottaa käyttöön, on tärkeää pitää mielessä, että tekoäly ei ole tiedon eli faktan tarkistuskone, vaan se on kielentarkistuskone. Tekoäly on tällä hetkellä rakennettu tuottamaan kieltä, ei faktoja. Tekoäly tuottaa paljon väärää tietoa. (Valkonen 2024)

Ajattelun taito

Tekoälysovellusten käyttäminen voi ajan mittaan aiheuttaa ihmisessä laiskuutta, mikä voi vaikuttaa ajattelun taitojen kehittymiseen. Tästä syystä on tärkeää, että ihmiset edelleen ylläpitävät ja kehittävät ajattelun taitoaan. Tarve kriittiselle ajattelulle ei vähene; päinvastoin ihmisen tulee kyetä tulevaisuudessa tunnistamaan esimerkiksi internetissä julkaistu oikea, luotettava tieto väärästä tiedosta tai kriittisesti pohtimaan tiedon lähteen luotettavuutta.

Tarve kriittiselle ajattelulle nousee esille myös, kun pohditaan, kuinka erilaisia tekoälysovelluksia voi käyttää. Ihmisen tulee kyetä ymmärtämään tekoälysovelluksen toiminta ja kehittyminen sekä oma roolinsa siinä. Kysymyksiä herättää esimerkiksi tekoälysovellusten erilaiset käyttökohteet työpaikalla, kuten voiko avoimeen tekoälysovellukseen syöttää työpaikalla saatuja tietoja vai tuleeko silloin rikkoneeksi tietosuojaa tai tekijänoikeuksia, tai luovuttamaan liikesalaisuuksia kolmannelle osapuolelle.

Ajattelun taitoa opetellaan esimerkiksi korkeakouluissa ja oppilaitoksissa, joissa se on kytketty erilaisiin oppimistehtäviin. Käsitteellisen ajattelun taito ei kehity, jos sitä ei opiskelija harjoituta, eikä harjoittelua voi ulkoistaa itsestään tekoälysovellukselle. LAB-ammattikorkeakoulu on julkaissut ohjeet opiskelijoille tekoälysovellusten käyttämiseen. Niiden mukaan opiskelijan on esimerkiksi huolehdittava, että käyttää tekoälyä saamiensa ohjeiden mukaisesti, ei esitä tekoälyllä luotua tekstiä omanaan eikä syötä toisen opiskelijan tuottamaa sisältöä tekoälyjärjestelmiin ilman lupaa (LAB-ammattikorkeakoulu 2024).

Kirjoittaja

Tarja Isola on vastuullisen liiketoiminnan lehtori LAB-ammattikorkeakoulun liiketalousyksikössä ja työskentelee kevään 2024 ajan osaamispäällikkönä LABin hyvinvointiyksikössä.