Työelämässä täytyy tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Parhaimmillaan ryhmässä työskentely kehittyy tiimimäiseksi työskentelyksi, jossa tiimin jäsenet jakavat yhteisen tavoitteen, johon voi päästä vain määrätietoisella yhdessä tekemisellä. Tiimiytyminen ei välttämättä riitä, vaan voidaan tarvita vielä jotain enemmän. Nimittäin kumppanuutta.
Fletcher ja Thornton (2023) tulivat tähän tulokseen, kun he kartoittivat niin sanottuja pehmeitä työelämätaitoja. Robles (2012) on kuvannut yhdessä tekemistä aiemmin käsitteellä tiimityö, mutta Fletcherin ja Thorntonin haastattelemat yritysjohtajat ovat tuoneet tähän kokonaisuuteen mukaan uusia näkökulmia, joiden perusteella yhdessä tekemisen pitäisi olla pikemminkin kumppanuutta kuin pelkkää tiimityötä.
Kumppanuus pitää sisällään tiimi- ja yhteistyön tekemisen muodot. Se eroaa tiimityöstä siinä, että se huomioi myös inklusiivisuuden ja moninaisuuden. Kun ryhmän työskentelyyn otetaan mukaan erilaiset taustat omaavat työntekijät, on lopputuloksena enemmän erilaisia näkökulmia, jotka voivat auttaa parempien päätösten tekemisessä. Kumppanuuteen liittyvien taitojen hallinta arvotettiin Fletcherin ja Thorntonin (2023) tutkimuksessa neljänneksi tärkeimmäksi työelämätaidoksi. Siksi sen kehittämiseen kannattaa panostaa.
Kumppanuustaitojen kehittäminen
Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa inklusiivisuuden ja moninaisuuden kunnioittamiseen omassa organisaatiossaan. Ensimmäiseksi kannattaa pysähtyä miettimään mahdollisia omia ennakkoluuloja ja oletuksia muista ihmisistä. Usein nämä eivät perustu todellisiin faktoihin vaan pikemminkin muualta opittuihin stereotypioihin. Ne on syytä unohtaa ja olla avoin oppimaan uutta ja ymmärtämään erilaisia näkökulmia. Tässä voi auttaa esimerkiksi osallistuminen moninaisuuskoulutuksiin ja -ohjelmiin, jotka voivat auttaa ymmärtämään paremmin erilaisia kulttuureja, taustoja ja identiteettejä.
Arkipäivän työskentelyssä tulisi kuunnella avoimesti kollegoita ja olla kiinnostunut heidän tarinoistaan. Tämä auttaa luomaan yhteyksiä ja ymmärtämään paremmin toisten kokemuksia. Niiden huomioiminen osoittaa muille empatiaa ja myötätuntoa. Työntekijän tulisi olla empaattinen ja myötätuntoinen muita kohtaan. Tämä auttaa luomaan positiivista työympäristöä.
Puhu tahdikkaasti, ota kaikki mukaan
On tärkeää kiinnittää huomiota käytettyyn kieleen. Sanavalinnat ovat tärkeitä. Loukkaavia tai syrjiviä ilmaisuja tulee välttää ja pyrkiä käyttämään inklusiivista kieltä. Vaikka itse ei olisikaan johtotehtävissä, voi moninaisuutta ja inklusiivisuutta edistää organisaatiossa. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi työryhmien muodostamisen yhteydessä varmistamalla, että jäsenten valintaprosessit ovat avoimia kaikille.
Kun edellä kuvattuihin asioihin panostaa askel kerrallaan, voi edistää omia taitojaan kumppanuuden osalta. Sillä tavoin on jälleen askeleen lähempänä nykypäivän työelämän vaatimia pehmeitä työelämätaitoja.
Kirjoittaja
Sami Heikkinen, FM, KTM, kehittää LAB-ammattikorkeakoulussa asiantuntijana Distance LAB -hankkeessa (LAB 2024) yritysten etävuorovaikutusosaamista.
Lähteet
Fletcher, S., & Thornton, K. R. 2023. The top 10 soft skills in business today compared to 2012. Business and Professional Communication Quarterly, 86(4), 411-426.
niekverlaan. 2014. Verlaan, N. Peukalo, käsivarsi. Pixabay. Viitattu 5.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/peukalo-k%C3%A4si-k%C3%A4sivarsi-mukana-opas-422558
Robles, M. M. 2012. Executive perceptions of the top 10 soft skills needed in today’s workplace. Business Communication Quarterly, 75, 453–465.v Viitattu 5.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1177/1080569912460400
