Työntekijän ammatillinen kehittyminen jatkuu koko työuran ajan (Ruohotie 2000, 49). Ammatillinen kasvu ja kehittyminen nähdään jatkuvana prosessina, mikä tarkoittaa itsensä kehittämistä jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Työelämä kehittyy ja työelämälähtöisyys näkyy suurenevassa määrin opetuksenkentällä, mikä lisää tarvetta myös näyttöön perustuvalle tiedon päivittämiselle.
Ammatillista opettajankoulutusta järjestetään ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen opettajille sekä opettajiksi aikoville (Ammattikorkeakoululaki 2014/932). Ammatilliseen opettajankoulutukseen kuuluva opetusharjoittelu on keskeinen osa opettajakoulutuksen kokonaisuutta, mutta myös opettajaopiskelijan ammatillisen identiteetin kehittymistä. Onnistunut opetuskokonaisuus edellyttää opettajaopiskelijalta pedagogisen osaamisen lisäksi myös vahvaa substanssiosaamista opettamastaan aiheesta.
Asiantuntijuuden kehittymisen katsotaan olevan sosiaalinen prosessi, joka tapahtuu yhteydessä työkavereiden kanssa. Opettajaksi kasvu nähdään prosessina, jossa opettajaopiskelija reflektoi omaa toimintaansa suhteessa opiskelijoihin ja opettajakollegoihin. (Valkeavaara 1999, 119.) Substanssiosaamisen ja opettajankoulutuksen myötä saavutetaan kokonaisvaltainen käsitys opettajan työnkuvasta, -ympäristöstä sekä vaatimuksista (Lehtonen ym. 2018, 18).
Monipuoliset oppimisympäristöt mahdollistavat opetuksen laadukkaan toteuttamisen
LAB-ammattikorkeakoulu tarjosi monipuolisen mahdollisuuden opetusharjoittelun suorittamiselle. Opettajaopiskelija pääsee osaksi suurempaa opettajatiimiä tarkastelemaan oppimisprosessia ja ideoimaan opetuksen suunnittelua sekä oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien käyttöä. Opetusharjoittelun sisällöt opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja osaamisen arvioinnista ovat keskeisiä sisältöjä opettajuuteen kasvussa. Monipuoliset oppimisympäristöt mahdollistavat opetuksen suunnittelulle ja toteuttamiselle monialaiset mahdollisuudet.
Jatkuvan oppimisen kannalta työntekijän omat havainnot ja reflektointi omasta itsestään työntekijänä, tekemästään työstä ja työympäristöstä ovat tärkeitä (Ruohotie 2000, 50). Ammatilliseen opettajankoulutukseen kuuluva opetusharjoittelu on keskeinen osa koulutusta, mutta myös opettajaopiskelijan ammatillisen identiteetin kehittymistä. Harjoitteluoppilaitoksen ohjaavan opettajan tarjoama tuki sekä palaute antavat varmuutta toimia opettajana ja kokeilla rohkeasti erilaisia toimintatapoja ja menetelmiä.
Kirjoittaja
Tiia Kangassalo toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä ja suoritti ammatillisen opettajankoulutuksen työnsä ohella.
Lähteet
Ammattikorkeakoululaki 2014/932.Viitattu 6.1.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932
geralt. 2016. Altmann, G. Koulutus, kirjoittaa, taidot. Viitattu 25.1.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/koulutus-k%c3%a4si-kirjoittaa-taidot-1580143/
HAMK. 2023. Ammatillinen opettajankoulutus. Viitattu 25.1.2023. Saatavissa https://www.hamk.fi/aokk-koulutus/ammatillinen-opettajankoulutus/#opiskelu
Lehtonen, E., Rintala, H., Pylväs, L. & Nokelainen, P. 2018. Ammatillisten opettajien näkemyksiä opettajan työssä tarvittavasta kompetenssista ja työelämäyhteistyöstä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 20(4), 10–26. Viitattu 25.1.2023. Saatavissa https://journal.fi/akakk/article/view/84558/43597
Ruohotie, P. 2005. Ammatillinen kompetenssi ja sen kehittäminen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 7(3), 4–18. Viitattu 24.1.2023. Saatavissa https://journal.fi/akakk/article/download/115036/67897/224569
Valkeavaara, T. 1999. Ongelmien kauttako asiantuntijaksi? – Henkilöstön kehittäjien kokemuksia työnsä ongelmallisista tilanteista. Teoksessa Eteläpelto, E. & Tynjälä, P. (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Juva: WSOY.
