Ammattikorkeakoulun opettajia haastaa kolme asiaa

Sain kutsun osallistua keskusteluun ammatillisen opettajankoulutuksen kehittämisestä. Keskustelun avulla tehtiin opetussuunnitelman uudistamiseen liittyvää taustaselvitystä ja sen tavoitteena oli löytää sellaisia opettajan työtä muuttavia tai haastavia asioita, joita koulutuksessa ei tällä hetkellä riittävällä tavalla tai ollenkaan käsitellä, ja jotka ovat opettajan työssä tärkeitä tänä päivänä. Löysin sellaisia kolme.

Keskustelussa pohdimme kahta eri kysymystä: 1. Millaista osaamista nykyiset opettajat tarvitsisivat? 2. Millaista osaamista ja valmiuksia uusilla opettajilla pitäisi olla? Taustaselvitykseen otettiin mukaan myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen näkökulmia; minä keskityin tarkastelemaan ammattikorkeakoulujen opettajien työtä.

Tekoäly, TKI ja erilaiset oppijat

Ensimmäinen löytämäni ammatillisia opettajia korkeakouluissa haastava asia on tekoäly. Tekoälysovellus ChatGPT:n vyöryttyä korkeakoulumaailmaan reilu vuosi sitten tilanne haastoi sekä opettajia että vallitsevia käytäntöjä. Tekoälystä keskusteltiin kahvipöydissä, aiheeseen liittyvää koulutusta toivottiin ja työn tekemiseen liittyviä ohjeistuksia muutettiin. Tekoälyyn liittyvä muutos ei tule pysähtymään ja haaste tällä hetkellä on se, että kuinka tekoälyyn liittyvä koulutus ja osaaminen voidaan pitää kiihtyvän tekoälymuutoksen tahdissa sekä organisaatio- että yksilötasolla ammatillisessa koulutuksessa. Tekoälyn olisi näin ollen hyvä olla osa uusien opettajan pedagogista koulutusta. Tekoälyn voi nähdä yhtenä osana ammatillisen opettajan työkalupakkia, jonka avulla oma työ sujuvoituu ja tehostuu. Erilaiset käyttöesimerkit ja reunaehtojen ymmärtäminen ovat tärkeitä.

Toinen löytämäni haastava asia on TKI:n integroiminen osaksi opetusta. Ammattikorkeakoulujen toinen päätehtävä tutkintokoulutuksen lisäksi on TKI eli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Viime vuonna ammattikorkeakoulut tekivät TKI-toimintaa lähes 273 miljoonan euron edestä ja TKI työllisti ammattikorkeakouluissa toissa vuonna 5 478 henkilöä. Sen lisäksi, että TKI-toiminta on merkittävä työllistäjä, se hyödyttää paikallisia toimijoita, joita mukana toiminnassa oli yli 12 700. (Arene 2024.) TKI:n ei tulisi olla irrallinen projekti, vaan se olisi hyvä nähdä osana pedagogisten menetelmien työkalupakkia, joita opettaja käyttää työssään. Se, että miten se tehdään, olisi hyvä käydä läpi jo opettajaksi halajavien koulutuksessa.

Kolmas löytämäni haastava asia on erilaiset oppijat. On arvioitu, että noin jopa 20 prosentilla ihmisistä on oppimisvaikeuksia. Ne voivat näkyä kirjoittamisessa, lukemisessa, hahmottamisessa ja keskittymisessä. Työelämässä erilaiset sovellukset, oikolukuohjelmat ja tekoäly auttavat vaikkapa kirjoittamaan oikein, mutta oppimisen näkökulmasta tilanne on kinkkisempi. Tällä hetkellä ammatillisessa opettajankoulutuksessa ei käsitellä riittävällä tasolla erilaisia oppijoita.

Jo pelkästään erilaisten oppijoiden tunnistamisessa voi olla vaikeuksia. Erityispedagogiikkaa tarvitaan siten lisää ammatilliseen opettajankoulutukseen, jolla osaltaan voidaan varmistaa se, että jokaisella ammattikorkeakoulun opiskelijalla on mahdollisuus opiskella ja oppia, valmistua määräajassa ja siirtyä työelämään.

Lähteet

Arene ry. 2024. Mikä ihmeen TKI? Viitattu 6.6.2024. Saatavissa https://tki.fi/.