Arviointityökalu terveysalan harjoittelun ohjaajille

Terveysalan koulutuksessa ammattitaitoa edistävä harjoittelu on keskeinen osa koulutusta. Terveysalan opiskelijoiden kokemuksia ammattitaitoa edistävässä harjoittelusta on tutkinut muun muassa Teuho ym. 2017. Tuloksista ilmeni kehittämistarpeita harjoittelun ohjauksen toteuttamisessa.  Opiskelijat toivat esille puutteita harjoittelun ohjaajien ohjaustaidoissa, ohjaajien asenteissa opiskelijoita kohtaan, oppimisprosessin tuntemisessa ja opiskeluympäristössä. Myönteiseen harjoittelukokemukseen liittyivät toimiva ohjaussuhde, oppimistavoitteiden huomiointi ja työyksikön opiskelijamyönteisyys. 

Kehitystyö HARKKA-hankkeessa

HARKKA-hankkeen yhtenä tavoitteena oli harjoitteluympäristöjen arviointi (LAB 2021).  Harjoittelun ohjaajan merkitys terveysalan harjoittelussa on merkittävä, ja tästä syystä HARKKA-hankkeessa päädyttiin lähestymään oppimisympäristön arviointia kehittämällä työkalu harjoittelun ohjaajan itsearvioinnin näkökulmasta (kuva 1). Tavoitteena oli kehittää mahdollisimman selkeä, yksinkertainen, rajattu ja vaivattomasti täytettävä lomake, jota ohjaajat voivat hyödyntää sekä itsearvioinnissa että kehittymiskeskustelujen pohjana.  (vrt. Tuomikoski 2019, ValOpe 2017).

Arviointityökalussa on 23 harjoittelun ohjaajan toimintaan liittyvää tarkastelun kohdetta, joita arvioinnin harjoittelun ohjaaja arvioi asteikolla toteutuu, toteutuu osittain, ei toteudu, lisäksi lomakkeella on tilaa kehittymistavoitteille, jotka arvioinnin tekijä/harjoittelun ohjaaja voi asettaa itselleen.   

Kuva 1. Ote arviointityökalusta (Kuva: Päivi Ivanoff-Lahtela)

Arviointityökalun pilotointi

Arviointityökalua pilotoitiin Lahdessa marraskuussa 2020 järjestetyn työelämäyhteistyötapaamisen yhteydessä. Yhteistyötapaamiseen osallistui kymmenen Vastuuta ottamalla opit ohjausmallia (VOO-malli) käyttävää harjoittelun ohjaajaa.

Ohjaajat kertoivat, ettei omien ohjaustaitojen arviointiin ja kehittämiseen tule ohjaustyössä kiinnitettyä riittävästi huomiota. Osa ohjaajista oli käynyt ammattikorkeakoulun järjestämän ohjaajakoulutuksen. He kokivat koulutuksen hyödyllisenä. Ohjaajakoulutuksesta oli saatu välineitä ensisijaisesti opiskelijan oppimistavoitteiden ohjaamiseen, opetussuunnitelman kokonaisuuden ymmärtämiseen ja opiskelijaohjauksen pulmatilanteiden käsittelyyn. Harjoittelun ohjaajat kokivat tärkeäksi omien ohjaustaitojen tarkastelun.

VOO-mallia toteuttaville harjoittelun ohjaajille toteutetussa pilotissa harjoittelun ohjaajat (N=10) vastasivat näiden väittämien toteutuvan useimmin:  

  • Tiedostan roolini ja vastuuni harjoittelun ohjaajana 
  • Toimin positiivisena ammatillisena roolimallina opiskelijalle 

 Eniten vastauksia vaihtoehtoon toteutuu osittain kertyi:  

  • Tunnen kansallisen harjoittelun ohjauksen laatusuosituksen 
  • Tuen opiskelijan jatkuvaa oppimista kehittämisehdotuksilla 

Vastaajat kokivat huonoimmin esitetyistä väittämistä kohdallaan toteutuvan: 

  • Olen käynyt ohjaajakoulutuksen 
  • Esimies tukee opiskelijaohjaustyötäni 

Pilotoitu arviointityökalu koettiin helpoksi tavaksi arvioida omia ohjaustaitoja ja ohjaukseen liittyviä kehittymistavoitteita. Pilottiin vastanneet toivat esille, että tarkastelun kohteet olivat riittävän laajat ja kattavat hyvin ohjaajan toimintaan liittyviä asioita.  Arviointityökalua pidettiin käyttökelpoisena ja ikään kuin muistilistana keskeisistä asioista, jotka harjoittelun ohjaajan on muistettava ja huomioitava.  

Kirjoittaja

Päivi Ivanoff-Lahtela toimii lehtorina ja sairaanhoitajakoulutuksen harjoitteluvastaavana LAB-ammattikorkeakoulussa ja HARKKA-hankkeessa LAB-ammattikorkeakoulun edustajana.

Lähteet

LAB 2021. HARKKA – harjoittelusta työelämään muuttuvissa terveysalan toimintaympäristöissä. [Viitattu 1.6.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/harjoittelusta-tyoelamaan-muuttuvissa-terveysalan-toimintaymparistoissa

Teuho, S., Roto, H., Sulonen, T., Vikberg-Aaltonen, P. & Sankelo, M. 2017. Terveysalan opiskelijoiden kielteiset kokemukset harjoittelun aikana. Tutkiva Hoitotyö 15(1): 10-17. [Viitattu: 1.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101816129

Tuomikoski, A-M. 2019. Sairaanhoitajien opiskelijaohjausosaaminen ja ohjaajakoulutuksen vaikutus osaamiseen. Akateeminen väitöskirja. Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö. Oulu. [Viitattu: 1.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/urn:isbn:9789526222998

ValOpe. 2017. Kliiniset hoitotyön opettajat. Opiskelijaohjauksen laatusuositukset. [Viitattu: 6.6.2021].  Saatavissa: https://kho-kliiniset-hoitotyon-opettajat.webnode.fi/news/opiskelijaohjauksen-laatusuositukset-paivitetty/