Rokotuskriittinen asiakas neuvolassa – hyviä käytänteitä kohtaamisessa

Lasten rokotuksista vastaavat pääasiassa neuvoloiden terveydenhoitajat, mutta neuvolaikäisen lapsen rokottamisesta päättää lapsen huoltaja. LAB-ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä selvitettiin terveydenhoitajien kokemuksia lasten rokottamisesta Etelä-Karjalan neuvoloissa. Opinnäytetyössä saatiin selville hyviä käytänteitä asiakkaan kohtaamiseen.

Kuva 1. Terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli rokotusluottamuksen ylläpidossa (Kuva: Laura Virtanen)

Loppuvuonna 2020 Suomessa aloitetut [Covid-19-rokotukset ovat herättäneet kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan (Lauerma 2020). Monia epäilyttää rokotteen nopea kehittäminen ja markkinoille tulo, joka tuo mieleen vuoden 2009 sikainfluenssapandemian ja Pandemrix-rokotteen aiheuttaman narkolepsiakohun. Terveydenhuollon ammattilaisilla ja muilla terveysalan toimijoilla on tärkeä rooli rokotusluottamuksen ylläpitämisessä ja vanhempien rokotustietouden vahvistamisessa tutkittuun tietoon pohjautuvilla toimenpiteillä (Sivelä ym. 2018, 652).

Mitä on rokotuskriittisyyden taustalla?

Monesti rokotuskriittisyyden taustalla on epävarmuutta ja luottamuksen puutetta rokotteita kohtaan. Muita syitä rokotevastaisuuteen ja lapsen rokottamisen kieltämiseen ovat pelot rokotusten aiheuttamista sivuvaikutuksista ja jälkitaudeista tai perheen uskonnollinen vakaumus (Paterson ym. 2018, 5399–5400). Vanhempien rokotevastaisuuden taustalla on myös todettu olevan hyvin käytännönläheisiä syitä, kuten pitkä matka lastenneuvolaan tai vanhemmille huonosti sopivat rokotuspaikat ja -ajat (Sivelä ym. 2018, 649).

Tietoa rokotteista on tarjolla erilaisista lähteistä, kuten internetistä sosiaalisen median kanavilta, keskustelupalstoilta ja blogeista sekä perinteisen median kanavilta, kuten lehdistä, televisiosta ja radiosta. Rokotteista tietoa etsivillä ei kuitenkaan aina ole kykyä arvioida lähteiden luotettavuutta. Rokotteista saatavilla olevan tiedon lisäksi lähipiirin kokemuksilla on merkitystä rokotuspäätöksen teossa erityisesti, jos rokotuksilla on ollut jokin negatiivinen vaikutus terveyteen. (Elonsalo 2017.)

Ammattitaitoa, tuttuutta ja luottamusta

Rokotuskriittisen asiakkaan kohtaamisessa korostuu terveydenhoitajan ammattitaito ja riittävä osaaminen tartuntataudeista. Terveydenhoitajan on tärkeä tuntea oma asiakaskuntansa ja käydä rokotusasioita läpi perheiden kanssa jo raskausaikana. Asiakkaille on perusteltava rokotteiden ja rokottamisen hyötyjä sekä kerrottava totuudenmukaisesti rokotereaktioista. Terveydenhoitaja voi ohjata asiakkaitaan tutustumaan myös kansalliseen rokotusohjelmaan etukäteen.

Terveydenhoitajan tehtävänä on jakaa luotettavaa tietoa rokotteista ja ohjata vanhempia luotettavien tiedonlähteiden äärelle. Tällainen toiminta lisää luottamusta asiakkaan ja terveydenhoitajan välillä sekä lisää rokotemyönteisyyttä. (Alatalo & Virtanen 2021, 22–23.)

Terveydenhoitajan on tärkeä kuunnella asiakkaan toiveita rokotustilanteessa. Esimerkiksi kansallisen rokotusohjelman antoaikataulua voidaan suunnitella perheen yksilöllisten toiveiden mukaiseksi. Terveydenhoitaja voi myös varata erillisen ajan rokotusasioiden läpikäymiseksi. Jos terveydenhoitaja ei itse osaa vastata asiakkaan kysymyksiin, hän pyytää apua kollegalta, neuvolalääkäriltä tai terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijalta, selvittää vastaukset asiakkaiden kysymyksiin ja palaa asiaan uudelleen. (Alatalo & Virtanen 2021, 22–23.)

Kirjoittajat

Jenni Alatalo ja Laura Virtanen valmistuvat terveydenhoitajiksi LAB-ammattikorkeakoulusta Lappeenrannan kampukselta toukokuussa 2021.

Kristiina Helminen on LAB-ammattikorkeakoulun terveysalan lehtori.

Lähteet

Alatalo, J. & Virtanen, L. 2021. Terveydenhoitajien kokemuksia lasten rokottamisesta Etelä-Karjalan neuvoloissa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lappeenranta. [Viitattu 29.1.2021]. Saatavissa: [A7] [A8] 
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104094506

Elonsalo, U. 2017. Eväitä rokotuksia epäröivän kohtaamiseen. THL. [Viitattu 29.1.2021]. Saatavissa: www.youtube.com/watch?v=3G4HAXkPpTY.

Lauerma 2020. Psykiatri Hannu Lauerma kertoo, mikä saa ihmisen uskomaan salaliittoteorioihin ja vastustamaan rokotteita: ”Ikivanha ilmiö”. Artikkeli. Ilta-Sanomat. 10.12.2020. [Viitattu 4.5.2021.] Saatavissa: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007672540.html

Paterson, P., Chantler, T. & Larson, H. J. 2018. Reasons for non-vaccination: Parental vaccine hesitancy and the childhood influenza vaccination school pilot programme in England. Vaccine 36(36), 5397-5401. [Viitattu 29.1.2021]. Saatavissa: www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0264410X17310836?via%3Dihub.

Sivelä, J., Launis, V., Jääskeläinen, S., Puumalainen, T. & Nohynek, H. 2018. Käsitykset rokotuksista ja rokotuskattavuuteen vaikuttavat tekijät. [Viitattu 29.1.2021]. Saatavissa: www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/kasitykset-rokotuksista-ja-rokotuskattavuuteen-vaikuttavat-tekijat/.