Nykyajan asiantuntijaorganisaatioissa tehokkuuden ja suorituskyvyn johtaminen on tärkeämpää kuin koskaan, sillä organisaatiot kilpailevat jatkuvasti paremmuudesta. Tehokkuutta ja suorituskykyä voidaan johtaa työntekijöiden autonomian ja luovuuden avulla. Ihmisläheinen johtaminen ja psykologinen turvallisuus ovat tässä merkittävässä roolissa.
Ihmisläheinen johtaminen
Ihmisläheinen johtaminen voidaan nähdä tunneälykkäänä johtamisena, jossa on keskeistä esihenkilön kyky tunnistaa ja ymmärtää työyhteisön tunneilmapiiriä. Tutkimukset osoittavat, että tunneälykkäät johtajat vaikuttavat myönteisesti työntekijöiden tyytyväisyyteen, sitoutumiseen ja työhyvinvointiin, mikä puolestaan vahvistaa organisaation menestystä (Cherniss & Goleman 2024, 7–8). Tunneälykkyys sisältää empatiaa, joka työyhteisössä ilmenee esimerkiksi työntekijöiden tarpeiden huomioimisena, kuormitukseen reagoimisena ja tuen tarjoamisena haastavissa tilanteissa. Vaikka empatia mielletään usein pehmeäksi taidoksi, se toimii myös strategisena työkaluna, joka edistää sekä organisaation tuloksellisuutta että työntekijöiden hyvinvointia (Gentry 2024, 2).
Psykologinen turvallisuus
Psykologinen turvallisuus tarkoittaa työyhteisön ilmapiiriä, jossa työntekijät voivat ilmaista ajatuksiaan, ideoitaan ja huoliaan ilman pelkoa negatiivisista seurauksista. Se tukee organisaation uudistumista ja luovaa ajattelua, sillä turvallisessa ympäristössä työntekijät uskaltavat kokeilla uusia ratkaisuja, ottaa riskejä ja kehittää innovaatioita. Psykologinen turvallisuus edistää myös oppimista, koska avoin keskustelukulttuuri mahdollistaa virheistä oppimisen ja jatkuvan kehittymisen. Kun työntekijät kokevat olonsa turvalliseksi, he voivat keskittyä tehokkaaseen ja tulokselliseen työskentelyyn, mikä vahvistaa organisaation suorituskykyä ja kilpailukykyä. (Toivanen & Yli-Kaitala 2021.)
Toiminnan kehittäminen
Asiantuntijaorganisaatioissa tehokkuus ja suorituskyky eivät synny pelkästään prosessien tehostamisesta ja maksimoinnista, vaan ne vaativat luovuuden tukemista sekä luottamukseen ja empatiaan perustuvaa johtamista (Vaulos 2024). Ihmisläheinen johtaminen ja psykologinen turvallisuus vahvistavat juuri niitä. Kun työntekijät uskaltavat hyödyntää osaamistaan ilman pelkoa epäonnistumisesta, se voi johtaa innovaatioon ja toiminnan jatkuvaan kehitykseen. Samalla organisaatio pystyy vastaamaan kilpailullisiin haasteisiin ja saavuttamaan pitkäjänteistä menestystä.
Mäkinen (2025, 45) tarkasteli opinnäytetyössään erilaisia keinoja ja työkaluja, joilla esihenkilö voi edistää ihmisläheisestä johtamista ja psykologista turvallisuutta. Tutkimuksessa haastateltiin viiden eri asiantuntijaorganisaation esihenkilöitä ja kerättiin heidän näkemyksiään ihmisläheisestä johtamisesta sekä psykologisesta turvallisuudesta. Tulosten mukaan keskeisimmät keinot niiden edistämiseksi ovat aitous ja avoimuus, luottamuksen rakentaminen, vuorovaikutuksen ja osallistamisen vahvistaminen sekä empatia. Konkreettisia työkaluja näille keinoille olivat esimerkiksi kuuntelu, epäviralliset matalan kynnyksen vuorovaikutustilanteet, selkeä viestintä ja läpinäkyvyys.
Mäkisen (2025, 55–56) tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää asiantuntijaorganisaatioiden tehokkuuden ja suorituskyvyn johtamisessa. Esihenkilöt voivat käyttää esiin nostettuja keinoja ja työkaluja ihmisläheisen johtamisen ja psykologisen turvallisuuden edistämiseksi, mikä vaikuttaa suoraan asiantuntijaorganisaation tehokkuuteen ja suorituskykyyn myönteisesti.
Työelämän jatkuvat muutokset ja kiristyvä kilpailu edellyttävät organisaatioilta entistä enemmän panostusta johtamiskäytäntöihin, jotka tukevat sekä työntekijöiden hyvinvointia että organisaation tuloksellisuutta. Esihenkilöiden kyky luoda avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri vaikuttaa työyhteisön yhteistyöhön ja kykyyn uudistua. Kehittämällä ihmisläheistä johtamista ja psykologista turvallisuutta organisaatiot voivat vahvistaa kilpailukykyään ja saavuttaa kestäviä tuloksia.
Kirjoittajat
Emmi Mäkinen valmistui maaliskuussa tradenomiksi (AMK) LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutuksesta.
Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lahdessa.
Lähteet
Cherniss, C. & Goleman, D. 2024. Optimal leadership and emotional intelligence. Leader to Leader. 113, 7–12. Viitattu 15.3.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1002/ltl.20813
Gentry, B. 2024. The importance of empathy in the workplace. Center for Creative Leadership. Viitattu 15.3.2025. Saatavissa https://www.ccl.org/articles/leadingeffectively-articles/empathy-in-the-workplace-a-tool-for-effective-leadership/
louisehoffmann83. 2017. Dansk. Office, business, company. Pixabay. Viitattu 1.4.2025. Saatavissa https://pixabay.com/photos/office-business-company-2360063/
Mäkinen, E. 2025. Ihmisläheisen johtamisen ja psykologisen turvallisuuden edistäminen – keinoja ja työkaluja esihenkilöille. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalous. Lahti. Viitattu 15.3.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202503214752
Toivanen, M. & Yli-Kaitala, K. 2021. Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Työterveyslaitos. Viitattu 15.3.2025. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/pelotta-toissa-psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa
Vaulos, T. 2024. Kasvu syntyy vain ihmisistä – pelkillä numeroilla johtamisen aika on ohi. Alma Insights. Viitattu 15.3.2025. Saatavissa https://www.almainsights.fi/blogi/kasvu-syntyy-vain-ihmisista-pelkilla-numeroilla-johtamisen-aika-on-ohi/
