Astman vaikutukset odottavalle äidille, mitä neuvolassa olisi hyvä huomioida?

Astma on krooninen keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus ja yksi yleisimmistä raskaana olevien kroonisista sairauksista. Astma ei ole este raskaudelle ja myös synnytys voi tapahtua normaalisti alateitse, silloin kun astma on hyvässä hoitotasapainossa. Imettämiselle ei myöskään ole estettä astman vuoksi. Raskaus kuitenkin useimmiten vaikuttaa jollain tavalla astman oireisiin, joko helpottamalla tai pahentamalla niitä. (Muukka & Rantanen 2025.)

Astmaa sairastavan odottajan neuvolaseuranta on normaali, jos astma on hyvässä hoitotasapainossa. Oireiden pahentuessa odottaja ohjataan erikoissairaanhoitoon. Suomessa neuvolan palveluita käyttää jopa 99,7 % raskaana olevista, joten suurinta osaa odottajista seurataan ja tuetaan tiiviisti läpi raskauden. (Riihonen ym. 2021). Astman huono hoitotasapaino vaikuttaa monenlaisin tavoin sikiöön ja äitiin ja siksi enenevässä määrin olisi tärkeää kiinnittää huomiota neuvolan työntekijöiden tietoisuuteen astmasta ja sen vaikutuksista raskauteen. Neuvolan tehtävänä on kannustaa odottajaa myös tehokkaan omahoidon toteuttamiseen.

Astma vaikuttaa odottavaan äitiin ja sikiöön monin tavoin

Astma vaikuttaa odottavan äidin terveyteen monin tavoin, esimerkiksi kasvattamalla raskauskomplikaatioiden riskiä. Huonossa hoitotasapainossa oleva astma voi altistaa mm. pre-eklampsialle, raskausdiabetekselle ja ennenaikaisille supistuksille, sekä kasvattaa hätäsektion riskiä. (Bonham ym. 2018.) Raskauskomplikaatioiden lisäksi astma voi heikentää odottavan äidin elämänlaatua ja hyvinvointia esimerkiksi rajoittamalla fyysistä aktiivisuutta (Fazel ym. 2021). Myös unettomuus on tavallista astmaatikoilla, ja unettomuuden oireet vaikuttavat suuresti odottajan päivittäiseen elämään ja mielen hyvinvointiin (Sundbom 2019). Mielen hyvinvoinnin haasteet, kuten esimerkiksi ahdistuneisuus voi taas pahentaa astman oireita, sekä hankaloittaa astman omahoidon toteuttamista (Joshi ym. 2023).

Bonhamin ym. (2018) mukaan äidin hoitamaton astma ja vaikeat raskaudenaikaiset astman pahenemisvaiheet voivat aiheuttaa myös sikiölle monenlaisia kehityksen häiriöitä, kuten synnynnäisiä epämuodostumia sekä pienikasvuisuutta. Äidin hoitamaton astma voi esimerkiksi kasvattaa sikiön suulakihalkion sekä huulihalkion riskiä. Myös sikiön keuhkojen kehitys voi heikentyä astman vaikutuksesta. Lisäksi on todennäköisempää, että sikiölle kehittyy lapsuusaikana astma, jos äiti sairastaa raskausaikana astmaa. (Bonham ym. 2018.)

Astman hyvä hoitotasapaino on ensisijaisen tärkeää

Raskaudenkin aikana olisi tärkeää jatkaa astmalääkkeiden käyttöä lääkärin ohjeiden mukaan, sillä lääkityksen poisjättäminen lisää selvästi vakavien komplikaatioiden riskiä. Astmalääkkeet ovat myös sikiölle turvallisempi vaihtoehto, kuin niiden poisjättäminen kokonaan. (Tiitinen 2024.)

Allergialääkkeistä antihistamiinit sekä paikallishoitolääkkeet ovat turvallisia käytettäväksi raskauden aikana. Astman omahoito on myös äärimmäisen tärkeää. Painonhallinta, säännöllinen liikunta vähintään kolme kertaa viikossa ja astman oireita pahentavien altisteiden välttäminen helpottavat astmaatikon oireilua. On kuitenkin hyvä huomioida, että liikuntaa tulisi harrastaa oman voinnin mukaan. Astmaatikon olisi hyvä välttää ääriolosuhteita kuten hellettä ja pakkasta sekä maantie- ja siitepölyä. (Parkkari 2024.) Tyypillisesti raskauteen liittyvät refluksivaivat voivat pahentaa astman oireita, jonka vuoksi säännöllinen ruokarytmi ja kevyet ateriat tasaisin väliajoin ovat tärkeitä. (Kopsaftis ym. 2021)

Joshin ym. (2023) mukaan astma altistaa hengitystieinfektioille ja vaikeuttaa niiden oireita, joten odottavan äidin rokotuksista huolehtiminen on hyvin tärkeää. Kun astma on hyvässä hoitotasapainossa, ovat komplikaatioiden riskit yhtä suuret kuin sellaisella odottajalla, joka ei sairasta astmaa (Joshi ym. 2023).

Lähteet

Bonham, C., Patterson, K. & Strek, M. 2018. Asthma Outcomes and Management During Pregnancy. CHEST 2018. Vol. 153(2), 515–527. Viitattu 28.05.2025. Saatavissa https://europepmc.org/backend/ptpmcrender.fcgi?accid=PMC5815874&blobtype=pdf

Fazel, N., Kundi, M., Jensen-Jarolim, E., Pali-Schöll, I., Kazemzadeh, A., Esmaily, H., Abdizadeh, M., Akbarzadeh, R., Ahmadi, R. & Jabbari, H. 2021. Quality of life and asthma control in pregnant women with asthma.  BMC Pulmonary Medicine. 21:415. 1–8.  Viitattu 28.05.2025. Saatavissa https://bmcpulmmed.biomedcentral.com/counter/pdf/10.1186/s12890-021-01797-9.pdf

freestocks.org. 2017. Woman, doing, yoga. Pexels. Viitattu 28.05.2025. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/woman-doing-yoga-396133/

Joshi, E., Gibson, P., McDonald, V. & Murphy, V. 2023. Treatable traits in asthma during pregnancy: a call for a shift towards a precision-based management approach. National Library of Medicine. Eur Respir Rev. Vol. 32(170): 230105. 1–14. Viitattu 28.05.2025. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38123232/

Kopsaftis, Z., Yap, H., Tin, K., Hnin, K. & Carson-Chahhoud, K. 2021. Pharmacological and surgical interventions for the treatment of gastro-oesophageal reflux in adults and children with asthma. Cochrane Database of Systematic Reviews. Issue 5. Art. No.: CD001496. Viitattu 28.05.2025. Saatavissa https://www.cochranelibrary.com/cdsr/doi/10.1002/14651858.CD001496.pub2/full

Muukka, T. & Rantanen, L. 2025. Astman vaikutus raskauteen ja sikiön hyvinvointiin – Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.5.2025. Saatavissa

Parkkari, J. 2024. Astma ja liikunta – ohje potilaalle. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 28.05.2024. Viitattu 22.3.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00975

Riihonen, R., Hakulinen, T. & Luomaka, S. 2021. ”Terveiden lasten tarkastamista” – mitä hyötyä neuvolapalveluista on. Suomalainen Aikakauskirja Duodecim. Vol. 137(23), 2567–72. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 28.05.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo16562.pdf

Sundbom, F., Malinovschi, A., Lindberg, E., Almqvist, C. & Janson, C. 2019. Insomnia symptoms and asthma control – Interrelations and importance of comorbidities. Wiley. Clinical and  Experimental Allergy. Vol. 5082, 170–177. Viitattu 28.05.2025. Saatavissa https://research-ebsco-com.ezproxy.saimia.fi/c/mecfjj/viewer/pdf/o4cvhzsvaj?route=details

Tiitinen, A. 2024. Astma raskausaikana. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 29.02.2024. Viitattu 28.05.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01372