Avoliitto on vapaamuotoinen liitto, joka syntyy pariskunnan muuttaessa yhteiseen kotiin (Minilex 2022). Koska avoliitto on lailla säätelemätön yhteiselämän muoto, avoleskellä ei välttämättä ole asumisoikeutta yhteiseen asuntoon eikä irtaimistoon siinäkään tapauksessa, että hän omistaa puolet asunnosta, ellei hänellä ja kuolleella puolisolla ole yhteistä lasta (Kangas 2019).
Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta tulee sovellettavaksi avoliiton purkautuessa joko avoeron tai avopuolison kuoleman yhteydessä (Mikkola 2021). Kyseinen laki ei kuitenkaan anna suojaa avoleskelle, kun taas avioliittolain leskensuoja antaa avioleskelle oikeuden hallita yhteistä kotia irtaimistoineen ja tämä oikeus on ikuinen (Kangas 2019; Linnainmaa 2008).
Suomessa perintökaaren perimysjärjestys määrää, kenelle omaisuus tulee, mikäli perittävä ei ole tehnyt testamenttia (Kangas 2019). Perillisryhmiä eli parenteeleja on kolme; ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat rintaperilliset ja aviopuoliso, toiseen vainajan vanhemmat sekä sisarukset ja kolmanteen vainajan isovanhemmat ja näiden rintaperilliset. Mikäli ensimmäisessä parenteelissa ei ole perillisiä, siirtyy perintöoikeus toiseen parenteeliin ja mahdollisesti edelleen kolmanteen parenteeliin.
Testamentti
Testamentilla omistaja voi määrätä omaisuutensa jakamisesta kuolemansa jälkeen. Testamentin muotovaatimuksia ovat kirjallinen muoto, testamentin tekijän allekirjoitus ja kahden esteettömän todistajan todistus. (Kangas 2019.)
Testamenttityyppejä on erilaisia oikeuksia tuottavia, kuten omistusoikeustestamentti, joka antaa saajalleen täyden omistusoikeuden ja vallan saamaansa kiinteään ja irtaimeen omaisuuteen (Kangas 2018). Rajoitettu omistusoikeustestamentti eli vallintatestamentti määrää omaisuudelle perättäissaannon, jolloin ensisaajalla on täysi oikeus määrätä saamastaan omaisuudesta, mutta ei voi testamentata sitä edelleen (Kangas 2018).
Käyttöoikeustestamentilla eli hallintaoikeustestamentilla saaja saa oikeuden hallita omaisuutta sekä nauttia omaisuuden tuotosta, omistusoikeuden siirtyessä toiselle henkilölle (KKO 1983; Kangas 2018; Kangas 2019). Tuotto-oikeustestamentin nojalla saaja saa oikeuden omaisuudesta tulevan koron ja tuoton nostamiseen (Kangas 2019).
Keskinäisessä testamentissa on yleensä ensisijainen määräys eli ajallisesti toteutuva määräys siitä, että omaisuus jää sille, joka elää kauemmin. Toissijaismääräys määrää sen, miten omaisuus jaetaan, kun molemmat ovat kuolleet. (Norri 2017.)
Avopuolisolle oikeus yhteiseen kotiin ja irtaimistoon
Porkan (2022) opinnäytetyössä todetaan, että avopuolisot voivat keskinäisellä testamentilla, esim. käyttöoikeustestamentilla, testamentata jälkeenjäävälle asumisoikeuden yhteiseen kotiin ja käyttöoikeuden yhteisiin omistuksiin. Tämä antaa oikeuden asua, käyttää ja hallita yhteisiä kotia ja niihin liittyvää irtaimistoa sekä muuta yhteistä omaisuutta.
Kirjoittajat
Sari Porkka valmistuu tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2022.
Jarmo Kemppinen, yritysjuridiikan KTM, toimii LAB-ammattikorkeakoulussa juridiikan lehtorina.
Lähteet
kalhh. 2018. Kultainen, rengas, korut. Pixabay. Viitattu 17.11.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/kultainen-rengas-korut-h%c3%a4%c3%a4t-3290604/
Kangas, U. 2018. Perhevarallisuusoikeus. 3. uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent.
Kangas, U. 2019. Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet. 2.uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent.
Linnainmaa, L. 2008. Naisen lakikirja. 2. uudistettu painos. Porvoo: WSOY.
Minilex. 2022. Avoliitto ja avioliitto. Viitattu 17.11.2022. Saatavissa https://www.minilex.fi/a/avoliitto-ja-avioliitto
Mikkola, T. 2021. Parisuhteet, varallisuus ja sopimukset. Helsinki. Alma Talent.
Norri, M. 2017. Perintö ja testamentti: Käytännön käsikirja. Helsinki: Alma Talent.
Porkka, S. Avolesken omaisuuden suojaaminen. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lappeenranta. Viitattu 21.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223512
