Teknologia tukena ikäihmisten liikuntatuokioiden ohjaamisessa

Osana sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisoitumiskehitystä hyvinvointi- ja terveysteknologian käytön on todettu yleisesti ottaen lisänneen ihmisten hyvinvointia (ks. esim. Kaasalainen & Neittaanmäki 2018; Leppäniemi 2019). Terveysteknologian käytettävyyttä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työn tukena selvitettiin syksyllä 2022 LAB-ammattikorkeakoulussa teknologia- ja innovaatio-osaaminen -opintojakson kehittämiskokeilussa, joka toteutettiin Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston hankkeen Active Arctic – Digitaaliset ympäristöt ja ratkaisut harvaan asuttujen alueiden hyvinvoinnin ja yritysten tukena (Active Arctic 2022) puitteissa.

Kuva 1. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen on tärkeää ikääntyvässä Suomessa. (Buissinne 2017)

Liikuntaohjelmien laatimisesta videoharjoitekirjaston hyödyntämiseen

Kemijärven ja Rovaniemen alueella toimivassa Kotihoito Ulpukka Oy:ssä toteutetun kehittämiskokeilussa päivätoiminnan henkilökunta testasi GoodLife Technology (2022) -yrityksen televisioon kytkettävää GoodLife TV trainer -laitetta muistisairaiden ikäihmisten päivätoiminnassa asiakasryhmille ohjattavissa liikunnallisissa aamutuokioissa. Työntekijöiden aiemmin laatimat liikuntaohjelmat valittiin suoraan laitteen sisältämästä videoharjoitekirjastosta (PhysioTools 2022) ja ohjattiin televisiota apuna käyttäen asiakkaille.

Työntekijöiden haastattelujen avulla pyrittiin selvittämään, miten laitteen käyttö tukee kohderyhmälle järjestettävän päivätoiminnan tavoitteiden saavuttamista ja vaikuttaa työntekijän työhön.

Kohderyhmän osalta tiedossa on, että uusien teknologisten laitteiden käyttö voi aiheuttaa muistisairaissa hämmennystä ja että muistisairaudet osaltaan rajoittavat teknologiapohjaisten palvelujen käyttöä (Iltanen ym. 2018, 49). Kerätystä aineistosta kävi kuitenkin ilmi, että laitteen käyttökokemukset kohderyhmää ohjatessa olivat pääosin positiivisia ja että teknologian koettiin kokonaisuudessaan vähentävän työntekijöiden työkuormaa. Työntekijöiden teknologiaosaamisen edistämiseksi kehittämiskokeilun lopputuotoksena laadittiin toimintaohjeet Kotihoito Ulpukka Oy:n henkilökunnalle laitteen käyttöön.

[Alt-teksti: ruutunäkymässä on parikymmentä pientä videolinkkiä, joista avautuu erilaisia fysioterapeuttisia harjoitevideoita.]
Kuva 2. Näkymä TV trainer -ohjelmistosta, joka voi helpottaa ohjaajia esimerkiksi aamutuokioiden liikunnallisen ohjelman laatimisessa. (Kuva: Jonna Kaleva)

Kohti saavutettavia palveluja

Teknologian käyttäjäystävällisyyteen ja toimintavarmuuteen liittyvistä usein esiin tuoduista haasteista (esim. Juvonen & Immonen 2022) huolimatta kehittämiskokeilun perusteella voidaan todeta, että TV trainer -laitteen kaltaisen teknologian hyödyntäminen yksilöasiakasta tai asiakasryhmää ohjatessa voi parhaimmillaan helpottaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työtä vapauttamalla aikaa asiakkaan kiireettömään kohtaamiseen ja fyysiseen avustamiseen.

Erityisesti Lapin kaltaisilla harvaan asutuilla seuduilla etäyhteyden kautta vaikkapa laitteen avulla toteutettu palvelu voi vähentää tarvetta pitkien välimatkojen taittamiseen asiakkaiden luokse ja edistää palvelujen saavutettavuutta.

Kirjoittajat

Jonna Kaleva, Laura Lindroos ja Hanna-Leena Tastula ovat sosionomiopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulussa.

Kati Ojala työskentelee lehtorina LABin Hyvinvointi-yksikössä sosionomikoulutuksessa sekä opettajana teknologia- ja innovaatio-osaamisen opintojaksolla.

Lähteet

Active Arctic. 2022. Hanke. Viitattu 27.9.2022. Saatavissa https://blogi.eoppimispalvelut.fi/activearctic/

Buissinne, S. 2017. Käsipainot, kengät, lenkkarit. Pixabay. Viitattu 21.11.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/k%c3%a4sipainot-keng%c3%a4t-lenkkarit-2465478/

GoodLife Technology. 2022. Viitattu 27.9.2022. Saatavissa https://www.goodlife.technology/

Iltanen, S., Karvinen, E. & Topo, P. 2018. Kokemuksia iäkkäiden etäohjatusta terveysliikunnasta. Virtuaalisin keinoin Voimaa vanhuuteen -hankkeen kartoitus. Helsinki: Ikäinstituutti. Viitattu 27.9.2022. Saatavissa https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2018/02/Virtuaalisesti-voimaa-vanhuuteen raportti_www.pdf

Juvonen, P. & Immonen, K. 2022. Uudistuva hyvinvointi- ja terveysteknologia koetaan hyödyllisenä terveysalalla – teknologian käyttöönottoon tarvitaan lisää perehdytystä. Oamk Journal 78/2022. Viitattu 27.9.2022. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fife2022060242046

Kaasalainen, K., & Neittaanmäki, P. 2018. Terveys- ja hyvinvointiteknologian sovelluksia ikääntyneiden terveyden edistämisessä ja kustannusvaikuttavien palvelujen kehittämisessä. Jyväskylän yliopisto. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja. Viitattu 27.9.2022. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63977

Leppäniemi, T. (toim.). 2019. Terveysteknologia hyvän arjen mahdollistajana. Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.9.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/168755/Laurea%20Julkaisut%20112.pdf?sequence=2&isAllowed=y

PhysioTools. 2022. Viitattu 27.9.2022. Saatavissa https://www.physiotools.com/fi