Biojätteen lajittelussa paljon parantamisen varaa

Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa –hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä maakunnassa erilliskerätyn biojätteen määrää (LAB 2023). Pilottialueina ovat Lappeenrannan Lauritsala sekä Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat. Lauritsalan alueelta pilottiin on saatu mukaan kahdeksan kerrostaloa, joista kaksi on asunto-osakeyhtiöitä ja loput vuokrataloja. Pilottikohteissa tehdään kuivajätteen koostumustutkimuksia lajittelun nykytilanteen selvittämiseksi. Joulukuussa 2023 tehtiin koostumustutkimukset kuuden vuokratalon osalta. Tammikuussa tehdään sama kahdelle asunto-osakeyhtiölle. Tässä blogissa avataan vuokratalojen kuivajätteen koostumustutkimusten tuloksia.

27 % kuivajätteestä kelpaisi biojätteeseen

Etelä-Karjalassa kuivajätteestä keskimäärin neljäsosa on biojätettä (Klemi 2023). Luku on korkeampi kaupunkien keskusta-alueilla – aiempien tutkimusten mukaan esimerkiksi Lappeenrannan keskustassa yli 28 % ja Joutsenon taajamassa lähes kolmasosa kuivajätteestä kuuluisi biojätteen joukkoon (Lövberg 2021). ASKI-hankkeessa vuokratalokohteissa tehdyt kuivajätteen koostumustutkimukset mukailevat näitä tuloksia.

Kuvassa 1 on esitetty kuivajätteen koostumustutkimuksen tulokset viiden Lauritsalassa sijaitsevan vuokratalon osalta. Tutkittujen jätteiden kokonaismassa viidestä taloyhtiöstä oli yhteensä 218 kg. Tästä määrästä biojätettä oli 24 % ja pehmopaperia 3 %. Pehmopaperi sopii materiaalina biojätteen sekaan lajiteltavaksi.

Tutkimus tehtiin kuudesta kohteesta, mutta yksi taloista rajattiin kuvatun yhteenvedon ulkopuolelle, koska se poikkesi niin paljon muista kohteista. Kyseisen talon jäteastia sisälsi paljon tekstiili- ja vaatejätettä, kuten kenkiä ja toppavaatteita, sekä vaaralliseksi luokiteltua jätettä. Etelä-Karjalan Jätehuollon ohjeistuksen mukaan tutkimuksen tehnyt opiskelija arveli, että iso osa jäteastian kuormasta oli peräisin 1–2 kotitaloudesta.

Kuivajätteen seassa olleista biojätteistä löytyi pääosin ruoantähteitä, jopa useita avaamattomia paketteja. Lisäksi kahvinporoja löytyi toistuvasti useista roskapusseista. Muovia ja kartonkia oli kuivajätteen seassa tilavuudeltaan paljon. Muuta kierrätyskelpoista materiaalia, lasia, metallia, paperia, kierrätyskelpoista tekstiiliä ja sähkö- ja elektroniikkajätettä, oli vähemmän. Yhteensä muuta kierrätyskelpoista jätettä (pl. biojäte ja pehmopaperi) oli kuitenkin kaikesta kuivajätteestä noin neljäsosa.

Tutkimuksessa huomiota herätti myös vaarallisen jätteen päätyminen kuivajätteen sekaan. Jäteastioissa oli pattereita ja jopa neuloja.

Kampanjoinnilla pyritään vaikuttamaan lajittelukäyttäytymiseen

Tutkituissa vuokrakerrostalokohteissa yli puolet kaikesta kuivajäteastian jätteestä olisi ollut kierrätyskelpoista. Asukkaiden lajittelussa ja siihen motivoimisessa on siis selkeästi parantamisen varaa.

Keväällä 2024 hankkeeseen osallistuvissa kerrostalokohteissa toteutetaan tehostettua biojätteen lajitteluun liittyvää kampanjointia, jolla asukkaiden kierrättämisintoa ja -osaamista pyritään lisäämään. Kampanjan jälkeen kuivajätteen koostumustutkimukset suoritetaan uudelleen mahdollisen muutoksen selvittämiseksi.

Lähteet

Klemi, J. 2023. Kolme kierrätysmokaa korostuu Etelä-Karjalassa – Arvotavaroitakin päätyy joskus roska-auton kyytiin. Etelä-Saimaa. Viitattu 20.12.2023. Saatavissa https://www.esaimaa.fi/paikalliset/6311559

LAB. 2023. Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa – ASKI. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.12.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/asukaslahtoiset-kiertotalouden-ratkaisut-etela-karjalassa-aski

Lövberg, M. 2021. Biojätelajittelu sujuu Taavetissa – taajaman omakotitaloalueilla ollaan niin Etelä-​Karjalaa kuin koko maatakin paremmalla tasolla. Luumäen lehti. Viitattu 20.12.2023. Saatavissa https://www.luumaenlehti.fi/paikalliset/4114539