Brändinrakentajan kultaiset käskyt

Brändin rakentaminen voi tuntua työläältä, vaikka se ei rakettitiedettä olekaan. Tässä blogissa annetaan brändinrakentajille neljä kultaista käskyä, joita voidaan pitää brändin rakentamisen kulmakivinä.  

Kuva 1. Karisman avulla kurotetaan pidemmälle. (Kuva: Helmi Honkanen)

Käsky 1. Varaa aikaa – älä aloita keskellä tulipalokiirettä 

Valitse brändistrategian suunnittelemiselle sellainen kohta kalenterista, joka ei ole valmiiksi hengästyttävän täynnä deadlineja, palavereja ja tulipaloja. Brändin uudistaminen on innostavaa, mutta samalla paljon ajatusta ja työtä vaativaa hommaa. 

Käsky 2. Tee yhdessä! Kysele ja kuuntele. Ideoi pelottomasti.

Ota mukaan ihmisiä johdosta sekä yksi tai useampi työntekijä, jotta saat rikasta maaperää keskustelulle. Pyydä avuksi myös asiantuntija tai kypsä, rautainen opiskelija.

Ulkopuolinen joukkuetoveri näkee yrityksenne ulkopuolelta ja uskaltaa sparrata prosessissa. Hän muotoilee tekemiselle raamit ja luo levollisuutta omalla osaamisellaan. Timanttinen ammattilainen kasvattaa brändin arvoa ajan yli.

Ole avoin ideoille. Luo turvallinen ilmapiiri ja pyydä ihmisiä pistämään päättömimmätkin ajatuksensa peliin.

Käsky 3. Tutustukaa yritykseenne ja toisiinne: Keitä me olemme? 

Kaikki lähtee siitä, kuka ja millainen tyyppi laivan kapteeni on. Mitä hän haluaa? Entä miehistö? Tiedätkö johtajana, millaisia ajatuksia heillä on? Miten he kehittäisivät tekemistänne? Mistä he iloitsevat? Onko asioita, joista he eivät olisi missään tapauksessa valmiita luopumaan eli mikä toimii loistavasti? 

Käsky 4. Mihin ihmeeseen olemme menossa? Eli se iso unelma. 

Tavoite on hyvä sana, mutta pidän enemmän sanasta unelma. Se on tarpeeksi iso. Kannattaa pistää rima mahdollisimman ylös, ehkä jopa naurettavan korkealle, sillä se haastaa. Kova tavoite auttaa kasvamaan suurempiin saappaisiin. 

Jos voi haaveilla piirimestaruudesta, voi aivan hyvin unelmoida myös maailmanmestaruudesta – ja niin kannattaakin. 

Korkeakoulut innovaatiotoiminnan vauhdittajina – DYNAMO –hankkeen tavoitteena oli parantaa Päijät-Hämeen elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja kykyä vastata alueen pk- ja perheyritysten muuttuviin kehittämistarpeisiin palvelumallin avulla. Dynamo-projektissa tuotteistettiin korkeakoulun palveluja asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi, jotka kannustavat yrityksiä tekemään yhteistyötä.  

Kirjoittaja 

Helmi Honkanen on toiminut LAB-ammattikorkeakoulun Dynamo-hankkeessa asiantuntijana ja työskentelee brändiasiantuntijana ja konsulttina. 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.