Kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelma SULP (Sustainable Urban Logistics Plan) on kaupunkitason strateginen suunnitelma kaupunkilogistiikan hallintaan. ULaaDs-hankkeessa vuonna 2021 tehdyn kartoituksen (Axinte ym. 2021) perusteella lähes 70 % eurooppalaisista kaupungeista on tietoisia SULP-ohjeistuksista, mutta vain 20 % toteuttaa suunnitelmallista lähestymistapaa kaupunkilogistiikan kehittämiseen. Selvityksen mukaan kaupunkilogistiikan ohjaus jää ennakoivassa kaupunkisuunnittelussa usein vähälle huomiolle ja henkilöliikenteen suunnittelun varjoon. Kaupunkilogistiikan suunnitelmatyötä haastavat viranomaisten heikot valmiudet ja rajalliset resurssit sekä pääosin logistiikkatoimijoiden käsissä olevan kaupunkilogistiikkadatan saatavuus (Axinte ym. 2021).
Kaupunkilogistiikan kehittäminen on muutakin kuin kaupunkitilan suunnittelua
Suomalaiskaupungeista Helsinki, Turku ja Tampere ovat olleet suunnannäyttäjiä kaupunkilogistiikan toimenpideohjelmissa. Lahdessa kestävän kaupunkilogistiikan suunnitelmaa valmistellaan nyt Zero-Trail-hankkeen (LAB 2026) toteuttamissa sidosryhmätyöpajoissa, joista ensimmäinen järjestettiin Lahden kaupungintalolla 18.3.2026. Ensimmäisessä työpajassa pohdittiin laajoja temaattisia kaupunkilogistiikkaan liittyviä toimenpidekokonaisuuksia, joiden haastavuutta ja vaikuttavuutta arvioimassa olivat kaupungin, kuljetusalan, kaupan ja koulutustoimijoiden edustajista koostuvat ryhmät.
Kestävän kaupunkilogistiikan kehittämisestä kuultiin Intertraffic-messuilla (Amsterdam 10.3.-12.3.2026), jonka sessiossa Managing Urban Space for Sustainable Mobility and Logistics tarkasteltiin kaupunkiympäristön strategista hallintaa kestävän liikkumisen ja logistiikan tehostamisen näkökulmista. Esityksessä korostuivat SULP-työssäkin keskeiset teemat: datan hyödyntäminen ja yhteistyön merkitys. Keskustelun lähtökohtana sessiossa oli, että kaupunkilogistiikan kehittäminen ei ole vain kaupunkitilan suunnittelua, vaan edellyttää tiivistä yhteistyötä kaupungin ja toimitusverkoston toimijoiden kesken. Yhteiset tavoitteet, kuten päästöjen vähentäminen, toimitusketjujen optimointi ja ruuhkien hallinta, saavutetaan vain, jos tietoa, resursseja ja infrastruktuuria jaetaan avoimesti ja koordinoidusti toimijoiden kesken (Cossu 2026).
![[Alt-teksti: kaksi henkilöä keskustelemassa esiintymislavalla, heidän takanaan näkyy presentaatio skriinillä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2026/03/141_2026_Datalla-ja-yhteistyolla-parempaa-kaupunkitilan-suunnittelua-kaupunkilogistiikan-tarpeisiin-1024x512.jpg)
Tiedon jakamisen lisäksi tarvitaan datan jakamista
Esitelmöitsijät olivat yhtä mieltä siitä, että kaupunkitason suunnittelun tulee perustua dataan. Yhtäältä todettiin, että kaupungeilla on suuri määrä pysäköinnistä, liikkumisvirroista ja logistiikasta kertynyttä dataa, mutta sitä ei osata hyödyntää täysimääräisesti uudenlaisten liiketoimintamallien tai ketterän tilankäytön pohjaksi. Toisaalta kaupunkitilan suunnittelusta päättävät kaupunkisuunnittelijat ja viranomaiset jäävät usein kaupunkilogistiikkatoimijoiden tiedonvaihdon ulkopuolelle. European Parking Associationin Laurence Bannerman (2026) painotti neutraalin dataekosysteemin tarpeellisuutta, jossa yksityinen ja julkinen sektori voivat jakaa tietoa avoimesti, turvallisesti ja ilman pelkoa kilpailuedun menettämisestä. Tarve nähtiin myös kaupunkitasoiselle yhteiskehittämiselle ja konkreettisille kokeiluille, jotka tukevat kestävien liikkumis- ja logistiikkaratkaisujen käyttöönottoa, skaalautumista ja liiketoimintapotentiaalia.
Lahdessa SULP-työn ensimmäinen sidosryhmätyöpaja koski Lahden kaupunkilogistiikan visiota ja tavoitteita. Vastaavat dataan ja yhteistyöhön liittyvät teemat, tarpeet ja haasteet puhututtivat työpajassa. Datan hyödyntämisen tarpeet ja potentiaali tunnistettiin, mutta samalla yhteistyöhön ryhtyminen ja datan jakaminen koettiin haasteelliseksi resurssien rajallisuuden takia ja alan toimijoiden välisen kilpailun ollessa tiukkaa. Kaupunkitilan hallinta vaatii tasapainottelua kaupunkitason tavoitteiden, kaupunkitilan käyttäjien tarpeiden ja eri liikkumis- ja kuljetusmuotojen välillä. Tässä yhtälössä dataa hyödyntämällä voidaan tehdä informatiivisia päätöksiä, joiden pohjalta päästään yhteistyössä tyydyttäviin ratkaisuihin ja mahdollisesti lähemmäs päästötöntä ja resurssiviisasta tulevaisuutta.
Seuraavassa kestävän kaupunkilogistiikan työpajassa 29.4.2026 paneudutaan työstämään konkreettisia kaupunkilogistiikan toimenpiteitä.
Enabling City Transformation -aloitteesta rahoitettu Zero-Trail-hanke saa rahoituksensa NetZeroCities-ohjelman kautta EU:n Horizon 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Enabling City Transformation -ohjelma tukee innovatiivisia toimenpiteitä, joilla vastataan systeemisen tason haasteisiin ilmastotoimien toteuttamisessa.
Kirjoittajat
Tiia Tuomisto toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja asiantuntijana Towards Zero-emission Urban Transport and Logistics (Zero-Trail) -hankkeessa.
Niina Sallinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä Towards Zero-emission Urban Transport and Logistics (Zero-Trail) -hankkeessa.


Lähteet
Axinte, L., Böhler, S., Huaylla, K. & Fenton, P. 2021. The current status & experience of SULPs in Europe. Webinaariesitys 10.2.2021. Viitattu 23.3.2026. Saatavissa https://ulaads.eu/wp-content/uploads/2022/02/ULaaDS_webinar_presentations_10.02.22.pdf
Bannerman, L. 2026. Managing Urban Space for Sustainable Mobility and Logistics. Puheenvuoro Intertraffic 2026 -messuilla. 10.3.2026.
Cossu, P. 2026. Managing Urban Space for Sustainable Mobility and Logistics. Esitys Intertraffic 2026 -messuilla. 10.3.2026.
LAB. 2026. Towards Zero-emission Urban Transport and Logistics (Zero-Trail). Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.3.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/towards-zero-emission-urban-transport-and-logistics-0