Yhteisöllisyys voimavarana ilmastonmuutokseen varautumisessa

Ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan Suomessa mm. keskilämpötilan nousua ja enemmän sateita etenkin talvisin. Samalla yleistyvät sään ääri-ilmiöt, kuten helteet, kuivuusjaksot ja rankkasateet. Muutoksiin on syytä varautua ajoissa, sillä ne tuovat mukanaan monenlaisia haittoja. (Syke 2023.) Haja-asutusalueilla haasteet eivät useinkaan ole samanlaisia kuin kaupungeissa. Yhteisöllisyys voi auttaa erityisesti maaseudun kylien asukkaita kohtaamaan ilmaston muuttumista.    

LAB-ammattikorkeakoulun Hämeen ilmastoturva -hankkeen tavoitteena on viestiä Hämeen maaseudun asukkaille sään ääri-ilmiöihin ja ilmastonmuutokseen varautumisesta. Osana tätä hanketta toteutetaan kyläalueiden ilmastoriskitarkasteluja. Syksyllä 2022 vuorossa oli Asikkalan Urajärvi.

Linkki artikkeliin Urajärven kylän ilmastoriskeistä.

Keväällä 2023 tarkasteltiin Heinolan Lauhjoki-Pääsinniemen kyläaluetta, josta on julkaistu opinnäytetyö ”Ilmastoriskeihin varautuminen haja-asutusalueilla: case Lauhjoki – Pääsinniemen kyläalue”.

Linkki opinnäytetyöhön.

Tässä artikkelissa perehdytään yhteisöllisyyden merkitykseen ilmastoriskeihin varautumisessa.

Aktiivinen kyläyhteisö apuna poikkeustilanteissa

Lauhjoki-Pääsinniemen ilmastoriskitarkastelua varten järjestettiin kaksi kyläiltaa paikallisella kylätalolla. Kyläilloissa käydyissä keskusteluissa nousi havaittujen ilmastoriskien lisäksi usein esille alueen yhteisöllisyys. Aktiivinen kyläyhteisö tuo asukkaille turvaa, sillä he ovat tottuneita siihen, että maaseudulla apu on muuten kaukana. Maalla on aina eletty sään armoilla. Asukkaiden oman kotivaran lisäksi kyläyhdistyksen omistama kylätalo aggregaatteineen toimii yhteisenä turvapaikkana pidempien sähkökatkojen sattuessa. Kylätalon porakaivosta voi myös hakea juomavettä, jos oma rengaskaivo on päässyt kuivumaan pitkien helteiden takia. Juhlien ja tapahtumien järjestämisen lisäksi paikkaa voidaan hyödyntää esimerkiksi influenssarokotteiden jakelua varten.

Keltainen puuverhoiltu kylätalo hiekkakentällä, sisäänkäynnin portaissa ja kuistilla valkoiset kaiteet.
Kuva 1. Pääsinniemen kylätalo toimii kyläläisten yhteisenä tukikohtana ja turvapaikkana esimerkiksi pitkien sähkökatkojen aikana. (Kuva: Kati Askola)

Yhdessä vahvempia

Yhdessä tekemisen on todettu lisäävän yleisestikin hyvinvointia, ja yhteisöllisyys auttaa myös ilmastonmuutokseen varautumisessa ja sopeutumisessa. Haja-asutusalueilla tieto myrskyssä kaatuneen puun katkaisemasta tiestä kulkee usein nopeimmin tekstiviestein. Näin tieto tavoittaa parhaiten nekin alueella asuvat henkilöt, jotka voivat auttaa puun poisraivaamisen suhteen.

Yhteisöllisyys mahdollistaa myös kesämökin omistajan tavoittamisen, jos hänen kiinteistöllään on myrskyvaurioita, eikä mökin omistaja ole paikalla. Kylällä on käytössä niin Facebook-sivut kuin perinteiset ilmoitustaulut, joita molempia pidetään aktiivisesti yllä. Näiden lisäksi kyläläisillä on erilaisia tekstiviestiryhmiä, ja myös sähköpostia voidaan hyödyntää esimerkiksi tapahtumien järjestelyn yhteydessä.

Jäinen ja luminen autio kylätie, metsää molemmin puolin tietä ja tien reunassa kohtaamispaikka-liikennemerkki.
Kuva 2. Pääsinniementiellä kunnossapidon merkitys on suuressa arvossa ilmastoriskeihin varautumisessa. (Kuva: Tapani Haajanen)

Sen lisäksi, että naapuriapu ja yhteistyö luovat turvaa, mahdollinen ilmastonmuutoksen aiheuttama ahdistuskin pienenee, kun toimitaan yhdessä yhteisen hyvän eteen. Psykologinen turvallisuus luo ilmapiirin, jossa mahdollistetaan henkilökohtainen riskinotto, minkä myötä uskallus omaan tekemiseen kasvaa, vaikka ympärillä vallitsisi haastavat olosuhteet (Hyvinvoiva järjestö).

Yhteisöllisyyden piiriin pitäisi pystyä saamaan vakinaisten asukkaiden lisäksi myös vapaa-ajan asukkaat sekä maan- ja metsänomistajat. Tällä mahdollistettaisiin naapuriavun lisäksi alueen kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden suunnittelut siten, että kaikkien mielipiteet ja näkemykset alueen mahdollisista ilmastoriskikohteista tulevat varmasti kuulluiksi. Olennaisinta on yhdessä tekemisen meininki, johon kaikki ovat tervetulleita osallistumaan.

Kuuden ihmisen kädet luovat ringin siten, että he ovat tarttuneet toistensa ranteista kiinni.
Kuva 3. Yhdessä olemme vahvempia. (Anemone 123 2017)

Kirjoittajat

Kaisa Tuominen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja Hämeen ilmastoturva- hankkeen projektipäällikkönä.

Kati Askola ja Tapani Haajanen ovat LAB-ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian monimuoto-opiskelijoita, jotka toteuttivat ilmastoriskitarkastelun Lauhjoki-Pääsinniemen kylällä ja kirjoittivat siitä opinnäytetyönsä “Ilmastoriskeihin varautuminen haja-asutusalueilla”.

Lähteet

Anemone 123. 2017. Team spirit, Teamwork, Community image. Pixabay. Viitattu 7.10.2023. Saatavissa https://pixabay.com/photos/team-spirit-teamwork-community-2447163/

Hyvinvoiva järjestö. Yhteisö ja osallisuus -teemapaketti, osa 2: Psykologinen turvallisuus. Viitattu 8.10.2023. Saatavissa https://hyvinvoiva-jarjesto.humak.fi/yhteiso-ja-osallisuus-teemapaketti-osa-2-psykologinen-turvallisuus/

Syke. 2023. Ilmastonmuutos näkyy jo Suomen luonnossa. Viitattu 6.10.2023. Saatavissa https://www.ymparisto.fi/fi/ympariston-tila/ilmastonmuutos/ilmastonmuutos-etenee

Linkit

Linkki 1. Tuominen, K. 2022. Urajärven kylällä tarkastellaan ilmastonmuutoksesta aiheutuvia riskejä Lab Focus 31.10.2022. Viitattu 6.10.2023. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/urajarven-kylalla-tarkastellaan-ilmastonmuutoksesta-aiheutuvia-riskeja/

Linkki 2. Askola, K. & Haajanen, T. 2023. Ilmastoriskeihin varautuminen haja-asutusalueilla: case Lauhjoki – Pääsinniemen kyläalue. LAB-ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologian insinöörikoulutus. Lahti. Viitattu 6.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112431477