Digitaalisaatio korjausrakentamisessa

Rakennusalalla on jo pitkään ollut tarvetta työn tehostamiseen ja tuottavuuden kasvuun. Tätä tarvetta on pyritty omalta osaltaan ratkaisemaan digitalisaation kautta.

Kun puhutaan rakennusalan digitalisaatiosta, on siinä oleellisessa osassa rakennuksen tietomallinnus. Rakennuksen tietomalli mahdollistaa hankkeen laadun ja tehokkuuden nostamisen aina suunnitteluvaiheesta toteutukseen ja myöhemmin ylläpidon tiedonhallinnan parantamiseen. Tietomallien käyttöä ja roolia rakentamisessa pyritään lisäämään myös eduskunnan käsittelyssä olevan uuden rakentamislain kautta (HE 139/2022 vp).

Tietomallinnuksen käyttö uudisrakentamisessa on jo yleistynyt, mutta korjausrakentamisen parissa käyttö on vielä vaihtelevaa hankkeista riippuen. Oleellisena erona korjausrakentamisessa on korjattavan kohteen tietojen ajantasaisuus ja tiedonhallinta. Korjaushankkeessa onkin oleellista saada aikaan ajantasainen tietomalli korjauksen kohteesta hankkeen osapuolien käyttöön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tällaista mallia kutsutaan inventointimalliksi, ja se on oleellinen osa korjauksen lähtötietoja.

Vasemmalla ote laserkeilaimella tuotetusta pistepilvestä, oikealla ote kyseisestä pistepilvestä tuotetusta inventointimallista.
Kuva 1. Pistepilvestä inventointimalliksi (Kuva: Heikki Vehmas)

BIM ICE-hankkeessa tehtyjen kyselyiden mukaan suurimpia haasteita inventointimallien käytössä olivat kaikkien osapuolten osallistaminen ja datan siirto, mallien tarkkuus, virheet ja puutteet sekä tietämys siitä, mitä hyötyä inventointimallista voisi korjaushankkeessa olla (Janhunen 2021, 107–110; LAB 2022).

Inventointimallinnuksen koulutus

Inventointimallinnuksen osaamisen tarpeeseen laadittiin BIM ICE-hankkeessa inventointimallinnuksen perusteet-kurssikokonaisuus, jonka suunnittelussa huomioitiin paitsi edellä mainitut haasteet, myös jatkuvan oppimisen pedagogiset lähtökohdat. Koulutus on suunnattu jo rakennusalalla ja eri korjausrakentamishankkeen tehtävissä toimiville henkilöille, jotka haluavat perehtyä inventointimalleihin (Vehmas 2022).

Teknologian tuomat mahdollisuudet

Nykypäivänä inventoinnin laatimiseen on olemassa erilaisia teknologioita, jotka helpottavat inventointimallin laatimista ja parantavat mittatarkkuutta ja oikeellisuutta. Laserkeilausten ja fotogrammetrian avulla voidaan rakennuksesta tuottaa suhteellisen mittatarkka pistepilvi, jota voidaan käyttää apuna inventointimallia laadittaessa tai oikeellisuutta tarkastettaessa.

Kuvassa 1 vasemmalla on esitetty laserkeilauksella laadituista mittauspisteistä koostuva pistepilvi, jonka tietoja on käytetty apuna kuvassa 1 oikealla näkyvän inventointimallin laatimisessa.Näiden toimenpiteiden käyttöön on olemassa ohjeistuksia mm. Rakennustieto-korteissa, kuten myös inventointimallinnuksen sisältöön mm. yleisten tietomallivaatimusten, YTV2012 muodossa.

Hyvin laadittu inventointimalli mahdollistaa myös kohteen nykytilan tarkastelun VR (Virtual Reality)-ympäristössä, jos kohteessa liikkuminen ei ole mahdollista esimerkiksi turvallisuus- tai terveellisyyssyistä. Omat mahdollisuutensa tuo myös etenkin työmaaolosuhteissa lisääntyvä AR (Augmented Reality)-teknologia, jonka avulla korjauskohteessa voidaan tarkastella virtuaalisia lisäyksiä kohteessa esimerkiksi purkutöiden jälkeen (Vehmas 2022, 24-25).

Kirjoittaja

Heikki Vehmas työskentelee LAB Ammattikorkeakoulussa rakennustekniikan lehtorina ja toimii BIM-ICE-hankkeen korjausrakentamisen asiantuntijana.

Lähteet

HE 139/2022 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi. 2022. Saatavissa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_139+2022.pdf

Janhunen, M. 2021. Tietomallinnuksen nykytilanne ja osaamistarpeet talonrakennushankkeissa. YAMK-opinnäytetyö. LAB Ammattikorkeakoulu, Rakentaminen. Lappeenranta. Viitattu 13.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021062416621

LAB. 2022. BIM-Integration in Higher and Continuing Education. Projekti. Viitattu 17.11.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/bim-integration-higher-and-continuing-education

Vehmas, H. 2021. Inventointimallinnuksen koulutuksen kehittäminen. Koulutusta jatkuvaan oppimiseen. YAMK-opinnäytetyö. Savonia Ammattikorkeakoulu, Innotech-koulutusohjelma. Kuopio. Viitattu 17.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111422641