Digitaalisella medialla vaikutuksia leikki-ikäiseen lapseen

Digitaalinen media lisääntyy yhteiskunnassa räjähdysmäisesti; jatkuvasti tulee uusia lapsille suunnattuja digilaitteita sekä sovelluksia. LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kirjallisuuskatsaus (Hursti & Närhi 2022) kokosi tietoa digitaalisen median vaikutuksista leikki-ikäisten lasten kasvuun ja kehitykseen. Tuloksia voivat hyödyntää pienten lasten vanhemmat sekä lasten ja heidän perheidensä kanssa työskentelevät ammattilaiset.  

Digitaalisen median hyödyt

Oikein käytettynä digitaalisella medialla on paljon positiivisia vaikutuksia leikki-ikäisen lapsen kehitykseen. Digitaalisen median laadukkaat sovellukset, esimerkiksi piirtämiseen tarkoitetut sovellukset, voivat olla pienten lasten kehitykselle hyödyllisiä (Bozzola ym. 2018). Laadukkaat opetukseen tarkoitetut sovellukset voivat vaikuttaa positiivisesti lapsen oppimisen taitoihin sekä lapsen sitoutumiseen ja motivaatioon oppimistilanteissa. Videokuvaamisen sisällyttäminen lasten toimintaan voi kannustaa lapsia kehittämään itseään ja taitojaan. (Tasala 2021; Tarsalainen 2017; Skalická ym. 2019.) Media on tärkeä tiedonlähde lapsille, sen avulla voidaan edistää kielellistä kehitystä, tunteiden säätelyä, lukutaidon kehittymistä sekä lasten yhteenkuuluvuutta (Paavonen ym. 2011; Siljamäki 2016; van den Heuvel ym. 2019). Alle 3-vuotiaille lapsille videopuhelut voivat olla hyödyksi verbien oppimisessa (van den Heuvel ym. 2019).

Positiivisten vaikutusten saavuttamiseksi on tärkeää, että vanhemmat ovat tietoisia pelien ja sovellusten sisällöistä. Lapsen ikätasolle sopivilla peleillä voi olla myönteisiä vaikutuksia lapsen vuorovaikutustaitoihin, kognitiivisiin taitoihin sekä lukutaidon kehittymiseen. (Komi 2015; Siljamäki 2016; Huotilainen 2021.)

Haitat ruutuajan lisääntyessä

Digitaalisen median liiallisella käytöllä voi olla myös haitallisia vaikutuksia leikki-ikäisen lapsen kasvulle ja kehitykselle. Alle kaksivuotiailla lapsilla jo yli tunnin mittainen päivittäinen television katselu voi lisätä riskiä heikentyneeseen kognitiiviseen, kielelliseen ja motoriseen kehitykseen (Lin ym. 2015). Ruutujen katselu etenkin myöhään illalla ennen nukkumaanmenoa voi heikentää lapsen unen määrää ja laatua vaikuttaen sitä kautta myös esimerkiksi lapsen mielialaan (Huotilainen 2021).

Covid-pandemian aikana lasten ruutuaika on lisääntynyt entisestään merkittävästi (Repo 2021). Lapsen kehityksen kannalta tärkeä leikki voi samalla vähentyä (Tamana ym. 2019). Digitaalisen median käytön lisääntyessä kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus vähenee heikentäen lapsen vuorovaikutustaitoja ja lisäten käyttäytymiseen liittyviä ongelmia (Bozzola ym. 2018; Skalická ym. 2019, 427).

Leikki-ikäisten vanhempien aktiivinen osallistuminen digitaalisen median käyttöön yhdessä lapsen kanssa ehkäisee kehitykselle haitallisia vaikutuksia (Bozzola ym. 2018). Vanhemmat ja muut läheiset aikuiset toimivat myös esimerkkinä lapsille digitaalisen median käytössä (Komi 2019). Vanhempien tulee valvoa, että lapsi ei törmää digitaalista mediaa käyttäessään ikätasolleen epäsopivaan sisältöön, sillä se voi lisätä lapsen aggressiivista ja levotonta käyttäytymistä (Paavonen ym. 2011).

Lähteet

Bozzola, E., Spina, G., Ruggiero, M., Memo, L., Agostiniani, R., Bozzola, M., Corsello, G. & Villani, A. 2018. Media devices in pre-school children: the recommendations of the Italian pediatric society. Italian Journal of Pediatrics. (2018) 44:69. Viitattu 8.4.2022. Saatavissa https://ijponline.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13052-018-0508-7 

van den Heuvel, M. Ma, J., Borkhoff, C., Koroshegyi, C., Dai, D., Parkin, P., Maguire, J. & Birken, C. 2019. Mobile Media Device Use Is Associated with Expressive Language Delay in 18-Month-Old Children. Journal of developmental and behavioral pediatrics 2019, 40(2), 99–104. Viitattu 8.4.2022. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30753173/ 

Huotilainen, M. 2021. Miten lasten ja nuorten älylaitteiden käyttöä pitäisi lähestyä? Duodecim 2021; 137(3):225–226. Viitattu 8.4.2022. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo16049 

Hursti, N. & Närhi, J. 2022. Digitaalisen median vaikutukset alle kouluikäisten lasten kehitykseen. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lappeenranta. Viitattu 3.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204135104

Ketut Subiyanto. 2020. Kirkas, läppäri, sänky, makuuhuone. Pexels. Viitattu 3.5.2022. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kirkas-lappari-sanky-makuuhuone-4545954/

Komi, T. 2015. Mediataidot kuuluvat kaikille. Lastentarha 2015, 5, 30–31.  

Lin, L-Y., Cherng, R-J., Chen, Y-J., Chen, Y-J. & Yang, H-M. 2015. Effects of television exposure on developmental skills among young children. Infant Behavior and Development 2015, 38, 20–26. Viitattu 28.1.2022. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25544743/

Paavonen, J., Roine, M., Korhonen, P., Valkonen, S., Pennonen, M., Partanen, J. & Lahikainen, A-R. 2011.  Media ja lasten hyvinvointi. Duodecim 2011, 127(15),1563–70. Viitattu 8.4.2022. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo99683

Piacquadio, A. 2020. Photo of Woman Using Smartphone. Viitattu 3.5.2022. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/photo-of-woman-using-smartphone-while-sitting-near-her-baby-3820159/

Repo, S. 2021. Telia: Lasten ruutuaika lisääntynyt korona-aikana – erityisasiantuntija ei näe sitä pelkästään pahana. Helsingin Sanomat. Viitattu 20.2.2022. Saatavissa https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4255795

Siljamäki, T. 2016. Lukutaito on valtaa. Lastentarha 2016, 1, 28-30.

Skalická, V., Wold Hygen, B., Stenseng, F., Berg Kårstad, S. & Wichstrøm, L. 2019. Screen time and the development of emotion uderstanding from age 4 to age 8: A community study. British Journal on Developmental psyglogy 2019, 37(3), 427–443. 

Tamana, S., Ezeugwu, V., Chikuma, J., Lefebvre, D., Azad, M., Moraes, T., Subbarao, P., Becker, A., Turvey, S., Sears, M., Dick, B., Carson, V., Rasmussen, C., Pei, J. & Mandhane, P. 2019. Screen-time is associated with inattention problems in preschoolers: Results from the CHILD birth cohort study. PLos One 2019, 14(4). Viitattu 28.1.2022. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30995220/

Tarsalainen, A. 2017. Digiloikkauksia luonnossa. Lastentarha 2017/3, 8–11. 

Tasala, M. 2016. Digitaalinen nopea mielihyvä ei vahvista oppimista. Talentia. Viitattu 8.4.2022. Saatavissa: https://www.talentia-lehti.fi/digitaalinen-nopea-mielihyva-ei-vahvista-oppimista/