Digitaaliset luontoreitit kertovat maiseman tarinaa helposti saavutettavassa muodossa

Luonnossa liikkuminen vaikuttaa myönteisesti ihmisen hyvinvointiin. Luonto on suomalaisille paikka harrastaa liikuntaa, mutta se on myös erinomainen ympäristö arjen kiireistä palautumiseen sekä stressin poistamiseen. Tämän lisäksi se on eräs matkailumme suurimmista valttikorteista ja asia, joka usein yhdistetään maailmallakin tunnettuun suomalaisen onnellisuuden brändiin (Neuvonen ym. 2022; Visit Finland 2025).

Erilaiset aktiviteetit ovat luontomatkailussa suosittuja, mutta omatoiminenkin retki voi olla mieleen jäävä matkailukokemus. Suomalainen luonto kaikessa monimuotoisuudessaan riittää monen retken huippunähtävyydeksi ja mikä tahansa kauniissa luontoympäristössä kulkeva luontopolku on jo sellaisenaan kiinnostava retkikohde. Monesti luontoympäristöömme liittyy kuitenkin kiinnostavia tarinoita, jotka nousevat esimerkiksi alueen luonnon erityispiirteistä, kulttuuriperinnöstä tai paikallisesta historiasta; asioista, joita matkailijan on usein vaikea hahmottaa ilman ulkopuolista apua.

[Alt-teksti: Puusta veistetty ja kaiverrettu opaskyltti luontoreitin varrella.] — Kuva 1. Äkäslompolon tarinapolku avaa kylän historiaa taiteen ja tarinoiden kautta. Kalastus on eräs alueen perinteisistä elinkeinoista. (Kuva: Päivi Tommola)

Aktivointi ja elämyksellinen luonnon kokeminen

Tarinallistetut reitit ovat luontomatkailun elämystuotteita, jotka ovat matkailun kehittäjälle täynnä mahdollisuuksia. Tarinallistetut reitit ovat kiinnostavia matkailutuotteita, koska ne mm. aktivoivat matkailijoita tutustumaan ympäristöön syvemmin, auttavat tuomaan esille paikallisuutta ja luovat siten syvempää yhteyttä ympäristöön (Kalliomäki 2025). Kiinnostavia tarinareittejä löytyy melko paljon eri puolilta Suomea: esimerkiksi Iisalmessa pääsee tutustumaan kirjailija Juhani Ahon kulttuuriperintöön ja Turun Ruissalon Aikavaellus avaa maailmanhistoriaa ja ihmiskunnan kehitystä yhteydessä luontoon (Iisalmi ja tienoot 2025; Aikavaellus 2025).

LAB-ammattikorkeakoulun ja Saimaa Geoparkin yhteisessä AARREKARTTA – Saimaa Geoparkin näkyvyyden ja saavutettavuuden kehittäminen -hankkeessa (LAB 2025) valmistellaan alueelle kahta uutta digitaalista matkailureittiä. Reiteistä toinen on tarkoitus tehdä Etelä-Karjalan ja toinen Etelä-Savon alueelle (LAB 2025). Matkailijoiden lisäksi näiden reittien uskotaan kiinnostavan myös opetuksen ja kasvatuksen toimijoita, jotka ovat osa geoparkien laajaa yhteistyöverkostoa.

Tarinallistamisen uudet ulottuvuudet

Tarinallistettuja reittejä on Suomessa ollut jo pitkään, mutta viime vuosina digitalisaatio on tuonut näihin uusia ulottuvuuksia. Tekoälyä hyödyntämällä digitaalisiin luontomatkailureitteihin on mahdollista integroida sisältöjä, joita muuten olisi vaikea tehdä näkyviksi. Esimerkiksi äänimaailman ja erilaisten kertojahahmojen hyödyntäminen tai ympäristöön liittyvien tarinoiden rikastaminen lisätyn todellisuuden avulla voivat auttaa avaamaan maiseman tarinaa erityisen mieleenjäävällä tavalla. Suomen luontoreiteillä on jo kokeiltu esimerkiksi historiallisen kuvan elävöittämistä tekoälyllä, ja tämänkaltaisiin toimintoihin löytyy myös valmiita työkaluja, kun vain osaa etsiä oikeasta paikasta (Jortikka 2025).

Saimaa Geoparkin ja AARREKARTTA-hankkeen näkökulmasta historian herättäminen henkiin on erityisen kiinnostava teema, koska eräs suunniteltavan reitin tavoitteista on parantaa alueen geologisen perinnön näkyvyyttä matkailun sisällöissä.

[Alt-teksti: Opaskylttejä luontoreitin varrella.] — Kuva 2. Saimaa Geoparkin perinteisten maasto-opasteiden rinnalle toivotaan digitaalisia sisältöjä. Kuva Muukonsaaresta. (Kuva: Päivi Tommola)

Helppo saavutettavuus laajentaa kohderyhmiä

Digitaalisen reitin ei tarvitse olla pitkä ollakseen kiinnostava; matkaa voi tehdä myös kerronnan ja sisällöllisten aineistojen kautta. Monet kiinnostavista digireiteistä ovatkin helposti saavutettavia ja kiinnostavat monenlaisia luonnossa liikkujia. Digitaalisuus voi myös auttaa parantamaan reitin ja sen sisältöjen saavutettavuutta entisestään esimerkiksi monikielisten informaatiosisältöjen tai erilaisia fyysisiä rajoitteita omaavien asiakasryhmien tarpeet huomioivan kerronnan kautta.

Kirjoittaja

Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. Hän on projektipäällikkö hankkeessa AARREKARTTA – Saimaa Geoparkin näkyvyyden ja saavutettavuuden kehittäminen.

Lähteet

Aikavaellus. 2025. Ruissalon aikavaellus. Viitattu 26.3.2024. Saatavissa http://aikavaellus.fi/reitit-ruissalo.php

Iisalmi ja tienoot. 2025. Juhani Ahon jalanjäljillä. Viitattu 26.3.2024. Saatavilla https://www.iisalmijatienoot.fi/fi_FI/yla-savon-tarinareitit/juhani-ahon-jalanjaljilla

Jortikka, J. 2025. Näin herätät reitin tarinan eloon. Esitys Kun pelkkä reitti ei riitä -webinaarissa 6.3.2025. Julkaisematon.

Kalliomäki, A. 2025. Näin teet reitille tarinan. Esitys Kun pelkkä reitti ei riitä -webinaarissa 6.3.2025. Julkaisematon.

LAB. 2025. AARREKARTTA – Saimaa Geoparkin näkyvyyden ja saavutettavuuden kehittäminen -hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.3.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/aarrekartta-saimaa-geoparkin-nakyvyyden-ja-saavutettavuuden-kehittaminen

Neuvonen, M., Lankia, T., Kangas, K., Koivula, J., Nieminen, M., Sepponen, A.-M., Store, R. & Tyrväinen, L. 2022. Luonnon virkistyskäyttö 2020. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 41/2022. Helsinki: Luonnonvarakeskus. Viitattu 25.3.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-429-6

Visit Finland. 2025. The happiest county in the world. Viitattu 25.3.2025. Saatavissa https://www.visitfinland.com/en/