Digitaaliset palvelut ketterään käyttöön pk-yrityksissä

Digitalisaatio ja sen myötä uusin teknologia ovat tuoneet mukanaan kehittyneen alustatalouden ja erityisesti tekoälyyn liittyvät työkalut monen yrityksen käyttöön. Tämä teollisuuden neljäs vallankumous luo uuden työnjaon ihmisten ja koneiden välille (Vuorenmaa ym. 2023, 256). Oikea hetki hypätä kehitykseen mukaan oli eilen, mutta viimeistään nyt myös pk-yritysten on kiinnitettävä huomiota toimintatapoihinsa.

Kilpailuetua digitaalisista ratkaisuista

Suomen yrityksistä suurin osa on pk-yrityksiä (Tilastokeskus 2023). Pk-yrityksille yhteistä on se, että henkilöstöä on vähän, jolloin omaa digiosaamista ei välttämättä löydy. Samaan aikaan kaikki uudet investoinnit tulee miettiä tarkkaan taloudellisesti. Yritykset, jotka pystyvät kehittymään nopeasti ja ketterästi ja ottamaan uusia teknologioita käyttöön joustavasti, menestyvät muita paremmin kilpailussa.

Yritysten tulisi rakentaa digiajan strategia, joka auttaisi huomioimaan alati muuttuvan toimintaympäristön, ja kehittää sen ympärille toimintoja joustavasti oivallusten, uudistamishengen ja kokemusten ymmärtämisen kautta (Hämäläinen ym. 2016). Luomalla erillisen digistrategian yritykset voivat vielä tarkemmin miettiä, millaisia digipalveluita ne voisivat tarjota ja miten niiden avulla on mahdollista parantaa asiakaskokemusta (Holopainen ym. 2022, 7.)

Digitaaliset alustat, sopimuskoneet ja tekoälyratkaisut

Salmi (2024, 47–51) selvitti YAMK-opinnäytetyössään, millaisia digitaalisia ratkaisuja on tarjolla Keskuskauppakamarin IT-sopimusehdot-palvelun saattamiseksi nykyistä digitalisempaan muotoon sekä vertaili siihen erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Selvitys osoitti, että vaihtoehtoja on sekä tähän että vastaaviin tarpeisiin lukematon määrä; pk-yritysten käyttöön on mahdollista saada valmiita sopimuskoneita, teknologisia alustoja ja hyvin monenlaisia tekoälyratkaisuja. Yhteistyökumppaneiksi on tarjolla niin isoja palveluntarjoajia kuin muutaman hengen yrityksiäkin. Jokaiselle yritykselle löytyy digitaalisuuden edistämiseen varmasti sopiva kumppani, kunhan yrityksen lähtötiedot ja vaatimukset on tarkoin määritelty.

Tekoäly on tämän hetken kuuma puheenaihe. McKinsey (2024) toteaa, että generatiivinen tekoäly lupaa olla aikamme muuttava tekniikka, ja sitä se epäilemättä on. Sen käyttö helpottuu ja yleistyy, ja pian ei enää riitä, että yritykset puhuvat sen käyttöönottamisesta. On siirryttävä sanoista tekoihin ja lähdettävä rohkeasti kokeilemaan. Me kirjoittajat kehotamme yrityksiä lähtemään liikkeelle yhteistyökumppanin kanssa, sillä se voi nopeuttaa kehitysprosessia ja tuoda mukanaan innovatiivisia ratkaisuja.

Tekoälystä puhuttaessa moni tunnistaa erityisesti ChatGPT:n ja Copilotin. ChatGPT julkaistiin laajaan käyttöön marraskuussa 2022, ja tilastotietojen mukaan se saavutti alle kahdessa kuukaudessa sadan miljoonan käyttäjän rajapyykin (Curry 2023). Yleistyvä tekoälyn käyttö on herättänyt huolta sen suhteen, korvaako se tulevaisuudessa ihmisten tekemän työn. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on tutkinut vuonna 2024 tekstiä tuottavan tekoälyn työmarkkinavaikutuksia. Tutkimuksessa todetaan, että vaikutuksia tulee olemaan erityisesti yksinkertaisen tekstin kääntämisessä ja tietokoneella suoritettavissa rutiinitehtävissä, ja nämä työt tulevat pääosin siirtymään tekoälyn piiriin. Kuitenkin samalla syntyy uusia työpaikkoja teknologia-aloille, joten ihmisten tekemän työn kokonaismuutos ei ole merkittävä. (Kässi 2024.)

Uutta teknologiaa ei kannata pelätä, mutta varauksella siihen saa suhtautua. Tarjolla on jo onneksi paljon tutkimustietoa ja muuta tietoa, joten aiheeseen on helppo tutustua. Samoin erilaisia luentoja ja koulutuksia esimerkiksi tekoälyn käytöstä järjestetään kiihtyvällä tahdilla. Pysytään yhdessä ajan hermolla!

Lähteet

Curry, D. 2023. ChatGPT Revenue and Usage Statistics (2024). Business of Apps. Viitattu 8.9.2024. Saatavissa https://www.businessofapps.com/data/chatgpt-statistics/

geralt. 2020. Altmann, G. Tekoäly, aivot, ajatella, ohjaus. Pixabay. Viitattu 1.12.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/teko%C3%A4ly-aivot-ajatella-ohjaus-5291510/

Holopainen, M., Saunila, M., Ukko, J., Rantala, T., Sore, S., Sandelin, J. E., & Vainio, A.  2022. Digitaalisen transformaation johtaminen: strategiasta käytäntöön. Digitaalisen transformaation johtaminen -hanke. Tutkimusraportti, nro 143. Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT. Viitattu 18.6.2024. Saatavissa https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/164692/LUT%20Digitaalisen%20transformaation%20johtaminen.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Hämäläinen, V., Maula, H. & Suominen, K. 2016. Digiajan strategia. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 1.11.2024. Saatavissa https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/GAJBEXCTEB#kohta:DIGIAJAN((20)STRATEGIA((20)/piste:b0

Kässi, O. 2024. Hävittääkö tekoäly työtä? ChatGPT:n vaikutukset työvoiman kysyntään. ETLA Muistio nro 136. Viitattu 7.8.2024. Saatavissa https://pub.etla.fi/ETLA-Muistio-Brief-136.pdf

McKinsey. 2024. McKinsey’s ecosystem of strategic alliances brings the power of generative AI to clients. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa https://www.mckinsey.com/about-us/new-at-mckinsey-blog/mckinsey-alliances-bring-the-power-of-generative-ai-to-clients

Salmi, T. 2024. Erilaisten digitaalisten toimintamallien vertailu IT-sopimusehdot-palvelun digitalisointia varten. Case: Keskuskauppakamari. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 1.12.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112831113

Tilastokeskus. 2023. Yritykset henkilöstön suuruusluokan mukaan. Viitattu 31.10.2024. Saatavissa https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_yritykset.html

Vuorenmaa, H., Mäkelä, E. & Sumelius, J. 2023. Tietotyö myllerryksessä, kyvyt kateissa. Teoksessa Koivunen, T., Sippola, M., Melin, H. (toim.). Työ elää. Murroksia, trendejä ja muutoksen suuntia Suomessa. Helsinki: Gaudeamus, 72–91. Viitattu 25.10.2024. Saatavissa https://www.ellibslibrary.com/book/9789523458369