Kun käydään keskustelua kansalaisyhteiskunnan digisiirtymästä, näkökulmana on yleensä saavutettavuus, kuinka saadaan kaikki kansalaiset mukaan. Vähemmän on ollut keskustelua siitä, kuinka digitaaliset palvelut muotoillaan ja kuinka muotoiluajattelua ylipäätään voidaan soveltaa osallistamisen edistämiseksi.
Demokratiassa keskeistä on mahdollisuus ilmaista tahtoaan ja tulla kuulluksi vaaleissa. Myös palveluiden kehittämisessä käyttäjien kuuleminen on tärkeää. Mutta kuinka helposti tavallinen kansalainen voi vaikuttaa häntä koskevien palveluiden kehittämiseen? Ainakaan julkishallinnon palveluiden osalta se ei ilmeisesti ole aivan yksinkertaista, sillä vain joka kuudes kokee, että poliittiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen osallistuminen on helppoa (Jämsén yms. 2022, 15).
Deliberatiivinen eli keskusteleva demokratia voi kuitenkin tarjota tähän ratkaisuja. Tomi Putto (2022) tarkasteli ja kehitti opinnäytetyössään uusia osallistamisen ja osallistumisen muotoja, joiden avulla kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia julkishallinnon palveluiden kehittämisessä voidaan edistää.
Tuplatimantista kohti triplatimanttia
Julkistenkin palveluiden kehittämisprosessit ovat yleisesti nojanneet jo pitkään tuplatimanttimaiseen toimintamalliin (British Design Council 2019). Mallin kiistattomista eduista huolimatta siinä ei kuitenkaan konkretisoida sitä, mistä tai miten kehitettävät palveluideat havaitaan tai millainen käyttäjien rooli on näiden ideoiden tuottajina. Puton (2022) kehittämässä triplatimanttimallissa (kuvio 1) tarjotaan ratkaisuksi koko kehitysprosessin alussa olevaa ideointi- ja osallistumisvaihetta.
Ideointi- ja osallistumisvaiheen tarkoituksena on tarjota julkishallinnon palveluita koskeva systemaattinen ja kansalaislähtöinen tapa esittää julkisia palveluita koskevia palvelutarpeita ja -ideoita. Parhaimmillaan kansalaiset voisivat ideoida ja päättää demokraattisesti millaisia julkisia palveluita heidän tarpeisiinsa tulisi kehittää ja tehdä tämän omalla mobiililaitteellaan, silloin kuin itse haluavat ja kokevat tarpeelliseksi. Onko tämä utopiaa? Ehkä, mutta me tarvitsemme utopioita keskustelun pohjaksi. Digitaalisten ratkaisuiden ja keskustelevan demokratian menetelmien avulla palvelukehittämistä koskevaa päätöksentekoa pystyttäisiin helposti luovuttamaan ainakin osin meille kansalaisille.
Kansalaisohjautuvampi yhteiskunta
Suomalaiset viranomaiset eivät luota kansalaisten kykyyn osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon kovin laajasti (Jämsén ym. 2022, 59). On kuitenkin vaikea löytää meitä kansalaisia parempia asiantuntijoita kehittämään julkisia palveluita. Tunnemmehan omat muuttuvat elämäntilanteemme sekä niihin liittyvät palvelutarpeemme varmasti paremmin kuin yksikään viranomainen. Olisi siis ajattelematonta olla hyödyntämättä tätä asiantuntijuutta. Julkisen sektorin rooli palveluinnovaatioiden aktiivisena edistäjänä vaatii huomattavasti nykyistä rohkeampia ja kehittyneempiä tapoja toimia organisaatiorajat ylittäen sekä uskallusta uusiin avauksiin, kokeiluihin ja innovaatioihin (Tutkimus- ja innovaationeuvosto 2014, 7). Olisiko yhteiskuntamme aika rohkaistua ja ottaa digiloikan jälkeen uusi loikka kohti kansalaisohjautuvampaa yhteiskuntaa?
Kirjoittajat
Yliopettaja Harri Heikkilä on muotoilu ja median digitaalisten ratkaisujen YAMK-ohjelman tutor ja koordinaattori LAB-ammattikorkeakoulussa, joka on tehnyt aikoinaan gradunsa Helsingin yliopistoon informaatioyhteiskunnan digitaalisista edellytyksistä.
Tomi Putto valmistuu joulukuussa 2022 medianomiksi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutista muotoilun ja median digitaaliset ratkaisut -koulutusohjelmasta. Tomi työskentelee Senior Designerina Gofore Oyj:llä
Lähteet
British Desing Council. 2019. The Double Diamond: A universally accepted depiction of the design process. Viitattu 31.8.2022. Saatavissa https://www.designcouncil.org.uk/our-work/news-opinion/double-diamond-universally-accepted-depiction-design-process/
Jämsén, P., Kaartinen, J., Westinen, J. & Turja, T. 2022. Demokraattiset osallistumismahdollisuudet Suomessa. Kyselytutkimus kansalaisten ja päättäjien ajatuksista päätöksentekoon osallistumisesta ja demokratian tulevaisuuskuvista. Sitran selvityksiä 220. Sitra. Viitattu 13.9.2022. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/09/sitra_demokraattiset-osallistumismahdollisuudet-suomessa_13.9.2022.pdf
Putto, T. 2022. Kyllä kansa tietää – annetaan kansan kertoa! Kansalaisten osallistaminen julkishallinnon digitaalisten palveluiden kehittämisessä. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121730694
Tutkimus- ja innovaationeuvosto. 2014. Uudistava Suomi: tutkimus- ja innovaatiopolitiikan suunta 2015–2020. Viitattu 16.8.2022. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/4102189/Linjaus2015-2020.pdf/44fa726b-8dcc-418a-b169-edecb98c35c9/Linjaus2015-2020.pdf
