Etäpalvelut ja etäasiointi muuttavat arkea nopeammin ja monitahoisemmin kuin ehdimme huomatakaan. Viranomaispalvelut digitalisoituvat ja sote-alan ammattilaiset kehittävät uudenlaisia palveluja, minkä vuoksi on mietittävä, miten heikommassa asemassa olevat pääsevät osallisiksi digihyvinvoinnista. Digiymmärryksen lisääminen kaikilla yhteiskunnan tasoilla tarjoaa mahdollisuuksia kehittää toimivia ratkaisuja.
Viranomaispalvelut muutoksessa
Suomen eduskunta hyväksyi 11.3.2026 lakimuutoksen, jonka seurauksena viranomaisviestintä muuttuu sähköiseksi tämän vuoden huhtikuun 14. päivänä. Tämän jälkeen viranomaisposti toimitetaan Suomi.fi-postiin ja paperiposti loppuu pääosin. Lakimuutos viedään käytäntöön Digi- ja viestintäviraston Digi ensin (2024–2027) -toimeenpanohankkeen myötä (DVV 2026).
Tämä muutos koskee jokaista täysi-ikäistä suomalaista eli noin 4,3 miljoonaa kansalaista. Vuoden 2025 lopulla Suomi.fi-palvelun käyttäjiä oli 2,2 ja noin 2 miljoonaa ei käyttänyt palvelua. Digi- ja viestintäviraston mukaan kyse ei ole ainoastaan teknologisesta muutoksesta, vaan toimintatapojen muutoksesta. Tämä esimerkki on yksi monista digitalisaation aiheuttamista tilanteista ihmisten arjessa. (DVV 2025)
Digipalvelut edellyttävät käyttäjiltä aktiivisuutta, itseohjautuvuutta ja digitaalisia taitoja ja laitteita. Koska kaikilla ei ole riittävää toimintakykyä, taitoja tai laitteita, viranomaiset pohtivat, miten varmistaa palveluiden saavutettavuus ja esteettömyys kaikille väestöryhmille. Kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtion virastoissa on tarvetta pohtia, mitä tämä tarkoittaa käytännössä ja miten palvelut kannattaa järjestää.
Suosituksia ja ratkaisuja sotealan digitalisaatioon
Toisenlainen näkökulma nousee esiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa. Vuosina 2019–2025 THL:n toteuttamassa DIGIin-tutkimushankkeessa todettiin, että digitaalinen syrjäytyminen esimerkiksi sotepalveluissa koskee kaikkia haavoittuvassa asemassa olevia, toisin sanoen osaa ikääntyneistä, maahanmuuttaneista ja pitkäaikaissairaista. Palveluiden käyttäminen edellyttää riittäviä digitaitoja, hyvää suomen tai ruotsin kielen lukutaitoa ja palvelujärjestelmän tuntemusta. Näiden lisäksi tarvitaan laitteet, verkkoyhteys ja mahdollisuus vahvaan tunnistautumiseen, joita kaikilla ei esimerkiksi vähävaraisuuden vuoksi ole.
THL:n suositukset koskevat erityisesti sote-alan ammattilaisia, joiden tulisi tunnistaa digitalisaation vaikutukset sote-alan työssä sekä varmistaa digitaalisten sote-palveluiden selkeäkielisyys ja saavutettavuus. Jotta ammattilaiset kykenevät ottamaan käyttöön uusia teknologioita ja ohjaamaan asiakkaita onnistuneesti, heille on tarjottava koulutusta ja uudenlaista osaamista sekä tukea digitaalisten palveluiden käyttämiseen ja asiakkaiden osallisuuden tukemiseen. (Kaihlanen & al. 2025)
Mielenterveystoipujat ja ammattilaiset yhteiskehittämässä toimivia ratkaisuja
Päijät-Hämeessä toimivassa Digikokemusosaaja-hankkeessa (LAB 2026) vastataan yhteiskunnan digitalisaation synnyttämiin kehittämistarpeisiin. DKO-hankkeessa mielenterveystoipujat osallistuvat yhteiskehittämistyöpajoihin ja yksilö- ja ryhmävalmennuksiin, joissa kehitetään oppimista tukevia toiminnallisia menetelmiä ja räätälöidään osallistujien toimintakyky, valmiudet ja tarpeet huomioon ottavia digituen muotoja.
Elorannan (2025, 38–39) mukaan tutkimuksissa nousevat esiin mielenterveyskuntoutujien toiveet digitaalisten palvelujen käyttäjinä, joita ovat muun muassa oppimistyylin huomioiva selkeä ohjaus, ennakoiva tekninen tuki sekä yksilöllisesti räätälöity opastus palveluiden käyttöön. DKO-hankkeessa kuullaan osallistujien toiveita, tunnistetaan arjen digihaasteita ja mietitään yhdessä mielenterveystoipujien ja ammattilaisten kanssa digiosallisuuteen liittyviä huolenaiheita ja kysymyksiä sekä ratkaisuja niihin. Hankkeen tavoitteena on kehittää digiohjausosaamista kohderyhmälähtöisesti.
Yhteiskehittämiseen osallistuvat myös alueen sote-alan palveluntarjoajat ja ammattilaiset, jotka ovat kiinnostuneet lisäämään kaikkien toimijoiden ymmärrystä siitä, miten ohjata oikea-aikaisesti ja arkikielisesti toipumisprosessin eri vaiheissa olevaa asiakasta. Tavoitteena on lisätä kaikkien toimijoiden digihyvinvointia.
LAB-ammattikorkeakoulu toimii hankkeessa yhteistyössä Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön ja Avainsäätiön kanssa.
Kirjoittaja
Aija Nurminen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston Kielikeskuksessa ja selkoviestinnän asiantuntijana Digikokemusosaaja-hankkeessa.
Lähteet
DVV. 2025. Sujuva Suomi 2025. Digipalvelut ja taidot muutoksessa -webinaari. 23.10.2025. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa Sujuva Suomi – Sujuva Suomi -päivä 2025: Digipalvelut ja -taidot muutoksessa
DVV. 2026. Digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuuden toimeenpanohanke Digi ensin (2024–2027). Viitattu 10.3.2026. Saatavissa Digi ensin -hanke | Digi- ja väestötietovirasto
Eloranta, E. 2025. Mielenterveyskuntoutujat digitaalisten palvelujen käyttäjinä. Integratiivinen kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö, YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Sairaanhoitaja, sosiaali- ja terveyspalveluiden digiasiantuntija. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110226863
Goumbik. 2017. výpočetní-úřadě-tabulkový. Pixabay. Viitattu 8.4.2026. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/v%c3%bdpo%c4%8detn%c3%ad-%c3%ba%c5%99ad%c4%9b-tabulkov%c3%bd-2048165/
Kaihlanen, A. & al. 2025. Ratkaisuja terveys- ja sosiaalihuollon digitalisaatioon – näin tuet asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja ammattilaisten työtä. Päätösten tueksi. 2025_005. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Viitattu 10.3.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-480-2
LAB. 2026. Digikokemusosaaja. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.3.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/digikokemusosaaja
