Sähköiset palvelut ovat isossa roolissa jokapäiväisessä elämässämme. Digipalvelut ovat lisänneet suosiotaan vuorovaikutuksellisuuden sekä kustannustehokkuuden ansiosta. Asiointia pystyy tekemään ajasta ja paikasta riippumatta. (De Ruyter ym. 2000, 184.) Työ- ja toimintatavat sekä työn sisällöt muuttuvat digitalisaation myötä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, 5).
Sosiaali- ja terveysala elää voimakasta digitalisoitumisen aikaa tavoitteenaan palvelujen saatavuuden ja yhdenvertaisuuden parantaminen sekä resurssien tehokkaampi käyttö (Sosiaali- ja terveysministeriö 2015, 7−10). Työterveyshuollon tarkoituksena on paitsi ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia myös edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran aikana (Työterveyshuoltolaki 1383/2001).
![[Alt-teksti: Piirroskuva, jossa sinisellä pohjalla lääkäritakkinen naishahmo ja hänen vieressään lähes ihmisen kokoinen älypuhelin, jonka näytöllä erottuu sydänsymboli ja lääkekapselin kuva.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2021/12/744_2021_Digitalisaatio-tyoterveystarkastuksessa-1024x590.png)
Digitalisaatiolla toimintatapojen muutosta
Asiakkaan tulee saada palvelua oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa. Resurssit käytetään optimaalisesti, korkeatasoisesti, turvallisesti ja tuhlaamatta. (THL 2016.) Digitalisaation avulla voidaan automatisoida rutiinitöitä, jonka myötä työntekijöille jää enemmän aikaa vaativampiin tehtäviin (Michelsen ym. 2018, 52; Ilmarinen & Koskela 2015).
Digitalisaatiolla voidaan tehostaa preventiivistä hoitoa sekä lisätä etähoitoa (Alasoini 2018, 58). Asiakaslähtöisyys on digitaalisissa palveluissa keskiössä. Palveluiden tulee olla käyttäjälleen helppokäyttöisiä sekä turvallisia (Valtionvarainministeriö 2017.)
Digitaalisella työterveystarkastuksella sujuvaa palvelua
Baas (2021) selvitti opinnäytetyössään, mitä tekijöitä tulee huomioida digitaalisen työterveystarkastuksen prosessikuvauksessa. Tutkimuksellisen kehittämisen lähestymistapana käytettiin toimintatutkimusta. Työn tuloksena syntyi prosessikuvaus, jossa on huomioitu sähköisen terveystarkastuksen työterveyspainotteisuus sekä sähköisen järjestelmän helppokäyttöisyys niin ammattilaisen kuin asiakkaankin näkökulmasta.
Ammattilaisella ja asiakkaalla tulee olla käytössään helppokäyttöinen sähköinen järjestelmä, joka takaa tiedon kertymisen yhteen järjestelmään tiedon tehokasta käyttöä varten. Ammattilaisten rutiinitöitä automatisoimalla sekä järjestelmiä integroimalla yhteen voidaan sujuvoittaa ammattilaisten työtä sekä tehostaa kertyneen tiedon käyttöä.
Digitaalisuuden avulla pyritään optimoimaan resurssien käyttöä, mikä on myös kustannustehokasta. Asiakkaan ja terveydenhuollon välinen yhteys jatkuu tarkastuksen jälkeen digitaalisesti, mikä lisää vuorovaikutusta. Asiakkaalla on käytössään helppokäyttöinen sovellus, jonka avulla hän voi olla yhteydessä työterveyshuoltoonsa paikasta riippumatta. Työterveyshuolto pystyy tarjoamaan palveluitaan alueille, joissa fyysistä vastaanottoa ei ole saatavilla. (Baas 2021, 51−56.)
Kirjoittajat
Heidi Baas valmistui joulukuussa 2021 LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveysalan digitaaliset ratkaisut -koulutusohjelmasta tutkintonimikkeellä terveydenhoitaja (ylempi AMK). Hän toimii yksityisellä sektorilla tuotepäällikkönä.
Tuija Rinkinen on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtori.
Lähteet
Alasoini, T. 2018. Digitalisaatiolla työn uudelleenajatteluun. Millaista tutkimusta ja kehittämistä tarvitaan? Helsinki: Työterveyslaitos. [Viitattu 26.11.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137397/TTL-978-952-261-842-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Baas, H. 2021. Digitaalinen työterveystarkastus – prosessikuvaus organisaatiolle. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 26.11.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112922340
De Ruyter, K., Wetzels, M, & Kleijnen, M. 2000. Customer adaption of e-service: an experimental study. [Viitattu 26.11.2021]. Saatavissa: https://www.researchgate.net/publication/46431783_Customer_adoption_of_e-service_an_experimental_study
Ilmarinen V. & Koskela K. 2015. Digitalisaatio − Yritysjohdon käsikirja. Helsinki: Talentum.
Michelsen, T., Reijula, K., Ala-Mursula, L. Räsänen, K. & Uitti, J. 2018. Työelämän perustieto. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2015. SOTE-tieto hyötykäyttöön strategia 2020. [Viitattu 26.11.2021]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/70321
Sosiaali- ja terveysministeriö 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. [Viitattu 26.11.2021]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75526/JUL2016-5-hallinnonalan-ditalisaation-linjaukset-2025.pdf
THL. 2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. Suomen sosiaalinen tila 2/2016 raporttisarja. [Viitattu 26.11.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131301/URN_ISBN_978-952-302-739-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383. Finlex. [Viitattu 26.11.2021]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383
Valtionvarainministeriö. 2017. Saavutettavuus. Viitattu [26.11.2021]. Saatavissa: https://vm.fi/saavutettavuusdirektiivi
Kuvat
Kuva 1. mohamed_hassan. 2021. Hassan, M. Lääke, lääkäri, lääketieteellinen. Pixabay. [Viitattu 20.12.2021]. Saatavissa:https://pixabay.com/fi/vectors/l%c3%a4%c3%a4k%c3%a4ri-l%c3%a4%c3%a4ketieteellinen-l%c3%a4%c3%a4ke-6727691/
