Nykyisessä lastensuojelulaissa on korostettu lapsen kanssa työskentelyä etenkin lapsen osallisuus vahvasti huomioiden (TLH 2020). Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden vahvistaminen on tärkeää myös lastensuojelun palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Jotta osallistuminen toteutuisi lastensuojelun asiakkaan piirissä olevan täytyisi voida kokea ja luottaa, että hän tulee kuulluksi omana itsenään. (STM 2014: 4, 18.) Lapsen mielipiteisiin ja toiveisiin tulisikin kiinnittää erityistä huomiota (THL 2021). Timosen-Kallion (2010, 6) mukaan lasten ja nuorten mielipiteen ilmaisu ja tätä kautta osallisuuden tunteen vahvistaminen nähdään lastensuojelussa tehtävän työn tärkeimmäksi tavoitteeksi.
Tapio Räty (2020, 13) on kirjoittanut paljon lapsen edun toteutumisesta lastensuojelun näkökulmasta. Rädyn mukaan lapsen edussa on usein kysymys lapsikohtaisista asioista, joihin vaikuttavat lapsen ikä, perheolosuhteet sekä kyky vastata lapsen hoidosta ja huolenpidosta. Kun lapseen kohdistetaan eri päätöksenteon toimia, on aina kysymys erilaisten lapsen elämän vaikuttavien olosuhteiden arvioinnista sekä niiden syy-seuraussuhteiden punnitsemisesta.
Kuten Petrelius & Eriksson (20018, 14) toteavat, on lastensuojeluyksikössä työntelevien aikuisten ja lasten välinen monitoimijainen työskentely ja jaettu asiantuntijuus tärkeää arjen työssä. Monitoimijainen yhteistyö perustuu jaetulle tiedolle ja asiantuntijuudelle, jolloin lapset ja perheet otetaan mukaan ammattilaisten ja päätöksentekijöiden rinnalle palveluiden toteuttamisessa ja kehittämissä.
Osallisuus ja lapsen etu nivoutuvat sijaishuollon laatuun. Laadukkaaseen sijaishuoltoon liittyy lapsen ja nuoren tarpeita vastaavan sijaishuoltopaikan löytyminen. (Hoikkala & Lavikainen 2015, 31.) Laatua voidaan arvioida esimerkiksi asiakaspalautteen avulla.
Asiakaspalaute kehittämistyön mahdollisuutena
LAB-ammattikorkeakoulussa valmistuneessa sosiaalialan YAMK-opinnäytetyössä (Väisänen 2021) tavoitteena oli laatia asiakaspalautelomake yksityiselle lastensuojeluyksikölle. Tarkoituksena oli asiakaspalautelomakkeen avulla parantaa lastensuojeluyksikön laatua. Sekä organisaation johtoa että sijoitettuja nuoria osallistettiin kehittämistyön palautelomakkeen esitestausvaiheessa.
Kehittämishankkeen tärkein johtopäätös oli, että lapsen osallisuuden huomioiminen lastensuojelun palveluja kehitettäessä on tärkeää. (Väisänen 2021.) Kuten lastensuojelun päivitetyssä laatusuosituksessa (STM 2019, 18) todetaan, on lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen olennainen osa vaikuttavien lastensuojelupalveluiden kehittämistä.
Kehittämishankkeessa luotiin laatua mittaava mittari eli asiakaspalautelomake, joka mittaa lastensuojeluyksikön palvelun laatua. Yritystä palvelevan laatumittarin avulla voidaan yrityksen asiakaslähtöisyyttä jatkossakin arvioida asiakkaiden näkökulmasta sekä tuoda esille asiakkaiden kehittämisehdotuksia palvelun parantamiseksi. (Väisänen 2021.)
Kirjoittajat
Riikka Väisänen valmistui joulukuussa 2021 sosionomi (YAMK) -tutkinnosta LAB-ammattikorkeakoulusta.
Jaana Mantela työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan lehtorina.
Lähteet
Hoikkala S., Lavikainen V. 2015. Sattumuksia vai suunnitelmallisuutta? Selvitys sijaishuollon laadusta. Helsinki: Lastensuojelun keskusliitto. [Viitattu 18.1.2021]. Saatavissa: https://www.lskl.fi/materiaali/lastensuojelun-keskusliitto/Sattumuksia-vai-suunnitelmallisuutta.pdf
Petrelius, P. & Eriksson, P. (toim.) Uudistuva lastensuojelu – kohti asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoimintaa. Työpaperi 32/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 12.10.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137112/URN_ISBN_978-952-343-208-6.pdf
Räty, T. 2020. Lastensuojelulaki – käytäntö ja soveltaminen. Helsinki: Edita Publishing Oy.
STM. 2014. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:4. Lastensuojelun laatusuositus. Helsinki. [Viitattu 18.1.2021]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70275/URN_ISBN_978-952-00-3488-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y
STM. 2019. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:8. Lastensuojelun laatusuositus. [Viitattu 13.9.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4067-3
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2020. Tilastoraportti 28/2020. Lastensuojelu 2019. Lastensuojeluilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. [Viitattu 21.1.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140215/Tr28_20.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Sijaishuollon asiakassuunnitelma. [Viitattu 22.6.2021]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto/sijaishuollon-asiakassuunnitelma
Timonen-Kallio, E. 2010. Lapsen osallisuuden vahvistaminen lastensuojelun keskiössä. Teoksessa: Tanskanen, I. & Timonen-Kallio, E. (toim.) Lasten ja nuorten osallisuuden tukeminen lastensuojelutyössä. Turku: Turun ammattiopisto.
Väisänen, R. 2021. Asiakaspalautelomakkeen kehittäminen lastensuojeluyksikölle. Sosinomi YAMK -opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lapsi -ja perhepalveluiden kehittäminen. Theseus. Viitattu 20.12.2021. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122090119
Kuvat
Kuva 1. Lapsen, lapsen huone, sisusta. Piqsels. [Viitattu 21.12.2021]. Saatavissa: https://www.piqsels.com/fi/public-domain-photo-zbckd
