Eläinsuojelulain uudistumista on odotettu pitkään, ja se on paljon keskusteltu aihe koira-alalla. Nykyisin koiranomistajat kiinnittävät enemmän huomiota vastuullisen kasvatustyön tukemiseen. Samalla koiranpentujen suuri kysyntä kuitenkin ylläpitää laitonta koirakauppaa. Usein ostopäätös tehdään koiran ulkomuodon perusteella kiinnittämättä tarpeeksi huomiota pennun terveyteen tai taustoihin.
Suomessa noudatetaan vuonna 1996 voimaan tullutta eläinsuojelulakia, joka ei enää vastaa yhteiskunnan vaatimuksia. Hallitus esitti lakiehdotuksensa uudesta eläinsuojelulaista eduskunnalle vuonna 2018, mutta sen käsittely raukesi vaalikauden päättyessä. Lakiehdotuksen raukeamisen johdosta uuteen lakiin voidaan yhä tehdä muutoksia.
Uudistuksen tarkoituksena on parantaa eläinten hyvinvointia
Lakiesityksessä eläinten luovutusta koskevien säännösten tarkoituksena on edistää vastuullista kasvatustyötä ennaltaehkäisemällä laitonta lemmikkieläinten kauppaa ja ostajan harkitsemattomuudesta johtuvaa eläimen hankintaa (HE 154/2018). Lakiin on ehdotettu lisättäväksi myyjän tiedonantovelvollisuuden laajentaminen, koirien pakollinen tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti sekä tiettyjä rajoituksia eläinten luovutusta koskien.
Suomen Kennelliitolla on vahva vaikutus koirakauppaan, koska se velvoittaa jäseniään noudattamaan liiton ohjeita ja sääntöjä (Kasvattajasitoumus 2011). Koirakauppaa ja kaupan osapuolten välisiä velvollisuuksia koskevat säännöt ovat huomattavasti laajempia kuin lain säännökset. Tämä saattaa vähentää eläinsuojelulain uudistamisen mahdollisia vaikutuksia koirakauppaan.
Suomessa on arviolta noin 700 000 koiraa, joista noin 500 000 on rekisteröity Kennelliiton ylläpitämään tietokantaan. Mahdollisen lakimuutoksen tulon myötä kaikkien koiran ostajien ja myyjien tulisi noudattaa samoja vähimmäissääntöjä riippumatta kennelliitonjäsenyydestä. Eläimen luovutusta koskevien säännösten sisällyttäminen lakiin voisi ennaltaehkäistä laitonta koirankauppaa ja ostajan harkitsemattomuudesta johtuvaa koiran hankkimista.
Voidaanko laitonta koirakauppaa estää lainsäädännöllä?
Laiton koirakauppa on maailman kolmanneksi suurin laittoman kaupan muoto heti huume- ja asekaupan jälkeen (Savolainen 2020). Koiranpentujen suuri kysyntä ylläpitää toimintaa, jossa koiria tuotetaan epämääräisissä oloissa. Uuteen eläinsuojelulakiin on ehdotettu lisättäväksi rajoituksia eläinten myymiseen verkkokaupoissa. Verkkoalustat ovat suosittuja kauppapaikkoja, koska myyminen on nopeaa ja myyjää on myöhemmin vaikea jäljittää (Savolainen 2020). Laittoman koirakaupan ennaltaehkäisemistä voitaisiin tehostaa lisäämällä ihmisten tietoa sen vaaroista ja seuraamuksista.
Kirjoittajat
Jenny Korhonen opiskelee liiketaloutta LAB-ammattikorkeakoulussa. Hänellä on vahva kiinnostus koira-alaa kohtaan, ja hän harkitsee ryhtyvänsä kasvattajaksi.
Jarmo Kemppinen toimii yritysjuridiikan lehtorina.
Lähteet
Kasvattajasitoumus. 2011. Suomen Kennelliitto. [Viitattu 24.4.2021] Saatavissa: https://www.kennelliitto.fi/lomakkeet/kasvattajasitoumus-1
Savolainen, J. 2020. Lemmikkieläimet ja harmaa talous. Uutiset. Edilex. [Viitattu 25.4.2021] Saatavissa: https://www-edilex-fi.ezproxy.saimia.fi/uutiset/62943?allWords=pentutehtailu&offset=1&perpage=20&sort=relevance&searchSrc=1&advancedSearchKey=885940
