Kokemuskirjasto on konsepti, jossa lainataan ”eläviä kirjoja” eli ihmisiä, joilla on kokemustaustaa erilaisista elämäntilanteista. Lainaushetki on kahdenkeskinen lainaajan ja elävän kirjan keskusteluhetki. Lahdessa kokemuskirjastoa on toteutettu vuosina 2011–2015 ja 2022–2023 ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön ja kirjastotoimen yhteistyönä. (Päijät-Hämeen ehkäisevän työn verkostowiki 2024)
LAB-ammattikorkeakoulun kokemuskirjastoa pilotoitiin opiskelijoiden mielenterveysviikolla huhtikuussa 2024 Siivittämö-hankkeen (LAB 2024) ja sosionomiopiskelijoiden toteuttamana.
Kokemuskirjaston toteuttaminen
Kokemuskirjaston elävät kirjat olivat nimenneet oman kirjansa ja tehneet lyhyen esittelytekstin. Näin lainaajat pääsivät tutustumaan kirjavalikoimaan. Lainaajille oli ohjeet lainaamistilanteeseen (kuva 1). Kokemusasiantuntijoista koostuva kirjasto oli ahkerassa käytössä, ja kaikkia kuutta kirjaa lainattiin innokkaasti. Sosionomiopiskelijat toimivat kirjastonhoitajina ja ottivat kirjavarauksia vastaan. He ohjasivat elävän kirjan sekä lainaajan 20 minuutin lainaushetkeen. Kokemuskirjaston teemana oli toipuminen ja arvostava kohtaaminen. Kirjojen kuvauksissa korostuivat erilaiset elämäntilanteet ja -haasteet, niistä toipuminen ja toivon läsnäolo. Tarinoiden aiheissa tuli esiin esimerkiksi lapsuuden turvattomuutta, riippuvuuksia, lähisuhdeväkivaltaa, kiusaamista ja kuoleman läheisyyttä.
Kokemusasiantuntijoille elävänä kirjana toimiminen oli uusi kokemus. He olivat halukkaita jakamaan oman tarinansa kaunistelematta. Nykytilanne on rakennettu pala palalta pitkienkin aikojen saatossa. Oman elämän rakentamisessa on auttanut kyky nähdä hyvät puolet vaikeissakin asioissa sekä positiivinen ja sitkeä ote elämään. Oman arvopohjan muutos on ollut keskiössä. He kokevat tärkeäksi saavansa auttaa muita, ja samalla kokemusasiantuntijan työ kuntouttaa henkilöä itseään.
Oivallettua ja opittua
Elävien kirjojen lainaajat kokivat, että kokemusasiantuntijoiden tarinoissa oli poimittavissa samaistumisen palasia. Lainaaja pystyi vaikuttamaan omilla kysymyksillään siihen, mihin suuntaan kirjan tarinaa vietiin. Kohtaamisia kuvasi vastavuoroisuus ja aitous.
Opiskelijoilta kootussa palautteessa kävi ilmi, että kokemuskirjasto oli monelle uusi tapa oppia. Vastaavanlaista kokemusta ei saavuteta oppikirjoja lukemalla. Lainattavia kirjoja ja tarinoita pidettiin kiinnostavina ja monipuolisina. Tarinoista ammennettiin oppia tulevan ammattilaisen työkalupakkiin.
Kokemuskirjastossa vallitsi rento ja välitön ilmapiiri. Kampusympäristö sopi kokemuskirjaston järjestämiseen. (Kuva 2)
Tärkeää on varmistaa rauhalliset tilat lainaamishetkiin. Tapahtumassa oli huomioitu myös kansainväliset opiskelijat mahdollistamalla muutaman elävän kirjan lainaaminen englanniksi. Jatkossa tapahtumaa voisi tarjota myös verkko-opiskelijoiden saataville. Kokemuskirjasto mahdollistaa hälventämään ennakkoluuloja, tuo esiin toipujan näkökulmaa ja luo koskettaviakin hetkiä tarinoiden äärellä.
Kirjoittajat
Jatta Niivuori ja Elina Rahikainen ovat LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoita.
Taina Heininen-Reimi toimii LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan lehtorina ja Siivittämö-hankkeen projektipäällikkönä.
Lähteet
LAB. 2024. Siivittämö. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.5.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/siivittamo
Päijät-Hämeen ehkäisevän työn verkostowiki. 2024. Viitattu 5.5.2024. Saatavissa http://phehkaisevatyo.pbworks.com/w/page/45108573/KOKEMUSKIRJASTO.