Elinkaariarviointi avuksi rakennusalan ilmastohaasteeseen

Terveysjärjestö WHO:n mukaan ilmastonmuutos on suurin yksittäinen uhka ihmisyydelle 2000-luvulla (Grahn-Laasonen 2023). Rakennussektori on yksi suurimmista ilmastopäästöjen aiheuttajista niin Suomessa kuin maailmallakin. Euroopan komission tiedonannon mukaan EU:ssa noin puolet materiaalien ja energian käytöstä kuluu rakentamiseen (Euroopan komissio 2014, 2). Rakennettu ympäristö aiheuttaa Suomessa noin kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä ja noin 40 % energiankulutuksesta (Kuittinen & le Roux 2017, 11). Rakennetun ympäristön rooli kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan on merkittävä. Näistä syistä ihmisten ja valtioiden asenteet ja suhtautuminen kuluttamiseen ja rakentamiseen ovat muutoksessa. Tuoreessa opinnäytetyössä käsitellään näitä aiheita ja erityisesti elinkaariarviointien merkitystä keittiöiden näkökulmasta (Nummela 2024).

Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tavoitteena olisi siirtyä kohti kestävää kehitystä, jonka tarkoituksena on turvata hyvät elämän edellytykset niin nykyisille kuin tulevillekin sukupolville. Elinkaariarviointi (LCA) on standardisoitu työkalu tuotteen tai palvelun ympäristövaikutusten kokonaisvaltaiselle selvittämiselle. Elinkaariarviointeja voidaan hyödyntää yritysten tuotekehityksessä, päätöksenteossa, viestinnässä ja markkinoinnissa. Ymmärtämällä omasta toiminnasta ja tuotteista aiheutuvia vaikutuksia voidaan toimintaa kehittää kohti kestävämpää suuntaa ja menestyä ympäristötietoisilla markkinoilla.

Sopimukset ja lainsäädäntö ohjaavat vähähiiliseen rakentamiseen

Yksi keskeinen syy elinkaariarviointien yleistymiselle ovat rakentamislainsäädäntöön tulevat muutokset. Eduskunta on hyväksynyt uuden rakentamislain 751/2023, joka astuu voimaan 1.1.2025. Se ohjaa kohti vähähiilistä rakentamista painottamalla kiertotalouden ja digitalisaation merkitystä. Rakentamislaissa todetaan, että rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on raportoitava. Lisäksi rakennukset tulisi suunnitella vähähiilisiksi. Tätä varten rakennusliikkeet tarvitsevat tietoja tuotteistaan. Samalla elinkaariarviointien tarve tulee lisääntymään.

Uuden rakentamislain lisäksi Suomen tulee noudattaa EU:n kiristyvää lainsäädäntöä ja muita kansainvälisiä sopimuksia, kuten Pariisin ilmastosopimusta. Pariisin ilmastosopimuksen tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen (Ympäristöministeriö). Lisäksi vuonna 2022 voimaan tulleessa ilmastolaissa määritellään Suomen valtion tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä (Ilmastolaki 423/2022).

Lainsäädännön ja sopimusten lisäksi rakennustuotteita koskevan ympäristötiedon tarvetta lisäävät erilaiset ympäristösertifiointijärjestelmät, jotka edellyttävät tuotteen ympäristövaikutusten selvittämistä. Helsingin kaupunki on myös alkanut asettaa tarjousvaiheessa erilaisia kriteerejä, kuten hiilijalanjäljen laskemista, liittyen rakennusten ympäristönäkökohtiin (Helsingin kaupunki 2023). Ympäristövaikutusten selvittäminen parantaa yrityksen kilpailukykyä ja tekee tuotteesta houkuttelevamman myös valveutuneille kuluttajille, yritysasiakkaille ja julkisen sektorin rakennuttajille. Elinkaariarviointi on työkalu, jolla rakennusala voi vastata ilmastohaasteeseen. Voidaan todeta, että tulevaisuudessa tarve elinkaariarvioinneille ja arvioinnin osaajille kasvaa.