Rakennusmarkkinat vihreässä murroksessa

Maailmalla vallitsevat ympäristö- ja energiakriisit tulevat hallitsemaan tulevaisuuden yhteiskunnallisia muutoksia.  Rakennusalan markkinat elävät murroksen keskiössä muiden teollisuuden alojen tapaan. Rakennusalan on sopeuduttava vihreän murroksen vaatimuksiin säilyäkseen kilpailukykyisenä tulevaisuudessa.

Tekoälyn luoma kuva puistosta, jossa liikkuu ihmisiä kävellen ja potkulaudoilla. Taustalla värikkäitä kerrostaloja.
Kuva 1. Näkemys suomalaisesta kaupungista EU:n vihreän kehityksen vauhdittamana. (iStock AI Service, 2024a)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman vaikutus

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on saavuttaa täysi ilmastoneutraalius ensimmäisenä maanosana maailmassa. Ohjelmassa tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. (Eurooppa-neuvosto 2024.)

Tavoitteisiin pääseminen vaatii seuraavien perusperiaatteen noudattamista:

  1. kohtuuhintaisen ja puhtaan energian saanti on taattava koko EU:n alueella,
  2. EU-alueiden energiamarkkinoista tulee tehdä täysin yhdistetyt ja digitaaliset ja
  3. energiatehokkuuden ja energiasektorin kehityksen on perustuttava pääasiassa uusiutuviin energialähteisiin. (Eurooppa-neuvosto 2024.)

Vapaaehtoiset Green deal -sopimukset täydentävät lainsäädännön vaikutusta. Rakennusalaan liittyviä jo voimassa olevia sopimuksia ovat Kestävä purkaminen, Työkonealan päästöjen vähentäminen ja Rakentamisen muovit (Ympäristöministeriö). Kehitys rakennusalalla tullaan näkemään innovatiivisten teknologioiden kehityksenä ja uudenlaisen infrastruktuurin lisääntymisenä (Yliranta 2024, 8). Uudenlaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi älykkäät liikennejärjestelmät, energiatehokkaat rakennukset, digitalisaatiota tukevat verkot ja monimuotoiset viherympäristön ratkaisut.

Viherrakentamisesta on tullut suurempaa ja näyttävämpää

Muutokset vaativat rohkeutta kehittyä ja luottaa uusiin innovatiivisiin toimintatapoihin. Uusiomateriaalien hyödyntäminen ja rakennustapojen kehittäminen pois vanhoista normeista mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen. Rakennuskohteiden suunnittelussa tulee tulevaisuudessa näkymään entistä enemmän tilojen muunneltavuus eri käyttötarpeisiin sekä mahdolliset viherratkaisut, kuten kasvihuoneet ja -seinämät.

Esimerkkinä tulevaisuuden viherrakentamisesta on Singaporen Changin lentoaseman sisään rakennettu viherrakennus. Yli miljardin euroa maksaneen remontin aikana tehdyn Jewel-nimisen laajennuksen myötä lentokentälle tulee mm. 40 metrin korkuinen vesiputous ja 22 000 neliötä kattava trooppinen puutarha. (Aatsalo 2018.)

Katettu puisto, jonka katosta valuu vesiputous. Etualalla ihmishahmoja ja viheralueita.
Kuva 2. Mukaelma Changin lentokentän viherpuutarhasta. (iStock AI Service, 2024b)

Rakennusala kehittyy kohti vihreämpää tulevaisuutta. Alan ympäristötietoisuuden uskotaan vaikuttavan myös rakennetun ympäristön arvoon nostavasti (Yliranta 2024, 9).

Yhteiskunnan sähköistyminen hyödyttää rakennusalaa

Sähköistyminen uusiutuvan energian avulla antaa mahdollisuuden tuottaa tuotteita päästöttömästi verrattuna konventionaalisen energian aikakauteen. Suomessa on pyritty kehittämään akkuteollisuutta kestävän kehityksen mukaisesti, koska yhteiskunnan sähköistyminen tarvitsee yhä enemmän akkuteknologiaa. Rakennusalalle on sähköistyminen jo näkynyt positiivisesti esimerkiksi sähköurakoitsijayritysten tilauskirjoissa (Leiviskä 2021). Sähköistyminen avaa monille yrityksille mahdollisuuden kehittää vihreää siirtymää edistäviä tuotteita ja palveluja.

Kirjoittajat

Lotta Yliranta on LAB-ammattikorkeakoulun opintojen loppuvaiheen insinööriopiskelija ympäristöteknologian alalta.

Anne-Marie Tuomala on LABin teknologiayksikön ympäristöteknologian lehtori ja Lotta Ylirannan opinnäytetyön ohjaaja.

Lähteet

Aatsalo, J. 2018. Singaporen lentoasemalla pääsee pian vaeltamaan trooppisessa puutarhassa ja ihailemaan sisätiloihin tuotua vesiputousta – Maailman parhaaksi valitulle lentoasemalle tehtiin yli miljardin euron remontti. Helsingin Sanomat 25.11.2018. Viitattu 28.4.2024. Saatavissa https://www.hs.fi/talous/art-2000005911041.html

Euroopan alueiden komitea. 2024. Kuvituskuva. Green Deal Going Local. Delivering climate neutrality, leaving no one behind. Viitattu 28.3.2024. Saatavissa https://cor.europa.eu/fi/engage/Pages/green-deal.aspx

Eurooppa-neuvosto. 2024. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. Viitattu 28.3.2024. Saatavissa https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/green-deal/

iStock AI Service. 2024a. Smart City. Viitattu 14.4.2024. https://www.istockphoto.com/fi/ai/generation/view/53e5d8ee-cb61-40f7-a137-7d6652839f4e/3

iStock AI Service. 2024b. Singaporen lentokenttä. Viitattu 14.4.2024. Saatavissa https://www.istockphoto.com/fi/ai/generation/view/204f7b23-dfc7-46fc-a91a-79c59b4f563e/2

Leiviskä, P. 2021. Yhteiskunnan sähköistyminen on piristysruiske sähköalalle – Pian kaikki pitää tuottaa päästöttömästi. Talouselämä 13.1.2021. Viitattu 28.3.2024. Saatavissa https://www.talouselama.fi/uutiset/yhteiskunnan-sahkoistyminen-on-piristysruiske-sahkoalalle-pian-kaikki-pitaa-tuottaa-paastottomasti/a6f668dc-c0c5-4a5b-ac0e-12589d9b9eab

Yliranta, L. 2024. Mäsätech Oy:n toiminnan ympäristövaikutukset sekä keinot niiden vähentämiseksi. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. Viitattu 28.3.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/850310?show=full

Ympäristöministeriö. Green deal -sopimukset. Viitattu 14.4.2024. Saatavissa https://ym.fi/green-deal-sopimukset