Poistotekstiilit hyötykäyttöön materiaalipankista

Poistotekstiiliä on erilliskerätty ympäri Suomen jo yli vuoden ajan. Päijät-Hämeen suurin jätehuoltotoimija Salpakierto (2024) keräsi noin 50 tonnia poistotekstiiliä vuoden 2023 aikana. Noin puolet kerätystä poistotekstiilistä päätyi materiaalikierrätykseen ja kaksi prosenttia soveltui vielä sellaisenaan uudelleenkäyttöön. Noin viidesosa kerätyistä tekstiileistä oli kuitenkin pilaantuneita ja toinen viidesosa keräysohjeiden vastaisia. (Salpakierto 2024) Pelkän energiahyödyntämisen sijaan keräysohjeiden vastaiset tekstiilit ja materiaalit, kuten monikerrostekstiilit ja nahkatuotteet, voitaisiin pitää kierrossa, kun niille löydettäisiin vain oikea käyttökohde sekä kysyntä. 

Tekstiilit kiertoon 2.0 -hanke tarttui tuumasta toimeen ja järjesti Materiaalien mahdollisuudet -työpajan 2024 tammikuun lopulla, Harjulan Setlementin tiloissa. Linkki hankkeen verkkosivuille. Kattava joukko toimijoita tekstiilien tuottajista kierrätysmateriaalien hyödyntäjiin kutsuttiin suunnittelemaan materiaalipankkia sekä kartoittamaan poistotekstiilien hyödyntämisen mahdollisuuksia. 

Pöydällä on erilaisia poistotekstiilikeräykseen tulleita tekstiilejä, vaatteita ja asusteita. Pöydän ympärillä on ihmisiä käsittelemässä näitä.
Kuva 1. Työpajaan osallistui tekstiilien suunnitteluun, valmistukseen sekä hyödyntämiseen liittyvien alojen ammattilaisia. (Kuva: Tuulia Grahn)

Ammattilaiset tarttuivat yhdessä poistotekstiilien hyödyntämisen haasteisiin

Materiaalipankki tulee olemaan osa Kierrätyskeskus Patinan toimintaa. Linkki Kierrätyskeskus Patinan verkkosivuille. Patinaa ylläpitää Tekstiilit kiertoon 2.0 -hankkeessa osatoteuttajana oleva Harjulan Setlementti Oy. Materiaalipankkiin on tulossa tarjolle tekstiilikeräykseen tulleita jakeita, jotka eivät sellaisenaan sovellu uudelleenkäyttöön tai koostumuksensa vuoksi kierrätysprosesseihin.

Materiaalien mahdollisuudet -työpajassa ideoitiin lämmittelytehtävänä kolmessa ryhmässä kolme erilaista materiaalipankin käyttäjäpersoonaa. Persoonasta rakennettiin kuva poistotekstiilikeräykseen tulleiden materiaalien avulla. Näin päästiin käsiksi aiheena olevaan materiaaliin ja luovan tehtävän avulla saatiin aktivoitua luovaa ajattelua. Tehtävä myös ryhmäytti osallistujat sekä loi rentoa ilmapiiriä. Ryhmät ideoivat käyttäjäpersoonille tarinan siitä, keitä he ovat ja millaisia he ovat kierrättäjinä. 

Pöydillä ikkunaseinän edessä erilaisia poistotekstiilikeräykseen tulleita tekstiilejä, vaatteita ja asusteita sekä käsityövälineitä.
Kuva 2. Patinasta oli tuotu osallistujille erilaisia poistotekstiilikeräykseen tulleita tuotteita sekä käsityövälineitä. (Kuva: Tuulia Grahn)

Työpajan varsinaisena tehtävänä ideoitiin uutta ja kartoitettiin poistotekstiileihin liittyviä tarpeita sekä verkostoja. Asiantuntijat oli jaettu kolmeen ryhmään ja heillä oli kolme haastetta, joihin ideoitiin ratkaisuja sekä kartoitettiin niihin liittyviä haasteita. Yksi tehtävistä oli tuoteideointi; mitä tällä hetkellä kierron ulkopuolelle jäävistä materiaaleita voisi tehdä. Lisäksi alueen materiaalitarpeen kartoituksella oli oma tehtäväosionsa ja kolmantena osiona mietittiin materiaalipankin toimintamallia. Tuloksia hyödynnetään Tekstiilit kiertoon 2.0 -hanketoiminnassa ja materiaalipankin kehittämistyössä. 

Osallistujat pitivät työpajaa onnistuneena ja tarpeellisena ajankohtaisuutensa vuoksi. Tarvitaan aihetta esiin nostavia tapahtumia, keskustelun herättelyä ja lisää tietoa tekstiilien kierrättämisestä. Loppupalautteessa pohdittiin myös, vaikuttaako kuluttamisen väheneminen pikamuotiin vai kestävään vaatetuotantoon ja miten vaatteiden arvostusta saataisiin nostettua. Kuluttajien asenteen muokkaaminen kestävämpään suuntaan koettiin tarpeelliseksi. Kierrätystoiminnasta löytyi parannettavaa ja kierrätystavoista toivottiin enemmän ja parempaa viestintää nuorille ja kouluihin. 

Hankkeen seuraava tapahtuma Tekstiilit kiertoon! järjestetään 21.5. Trion Palvelutorilla, Lahdessa. Tapahtumassa esitellään työpajan tuloksia ja päästään lanseeraamaan tässäkin työpajassa kehitettyä materiaalipankkia. Tuotesuunnitteluideoista ja materiaalien tarpeista kerrotaan tarkemmin kesäkuussa julkaistavassa raportissa.

Kirjoittajat   

Paula Nurminen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa projektisuunnittelijana ja toimii Tekstiilit kiertoon 2.0 -hankkeen projektipäällikkönä.

Enni Arvez työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä TKI-asiantuntijana ja toimii asiantuntijana Tekstiilit kiertoon 2.0 -hankkeessa.

Lähteet    

Salpakierto. 2024. Vuoden aikana kotitalouksien poistotekstiilejä kerätty noin 50 000 kiloa. Viitattu 8.3.2024. Saatavissa https://salpakierto.fi/vuoden-aikana-kotitalouksien-poistotekstiileja-keratty-noin-50-000-kiloa/

Linkit

Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. 2024. Tekstiilit kiertoon 2.0-projekti. Viitattu 8.2.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tekstiilit-kiertoon-20  

Linkki 2. Kierrätyskeskus Patina. 2024. Viitattu 8.2.2024. Saatavissa https://www.kierratyskeskuspatina.fi/