Hiilijalanjälki on useimmille kiertotalouden parissa työskenteleville tuttu termi, mutta energiajalanjälki on ehkä vieraampi. Elinkaarilaskentaan liittyy vahvasti energiajalanjäljen määrittäminen. Termillä tarkoitetaan energiantuotannossa syntyneiden hiilidioksidipäästöjen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Energiajalanjäljen suuruus määritellään maa-alueen kokona, joka tarvitaan absorboimaan hiilidioksidipäästöt. (The Global Development Research Center 2020.) Koska tekstiili- ja vaateteollisuus on merkittävä energian kuluttaja, on sen seuraaminen elinkaariarvioinnin ja energiajalanjäljen määrittämisen avulla aiheellista. On arvioitu, että tuotteen lopullisesta hinnasta 8–10 % käytetään peittoamaan energiasta aiheutuvat kustannukset. (Muthu 2015, 31.) Tekstiiliteollisuuden tulisikin pyrkiä käyttämään uusiutuvia energianlähteitä energiansäästötoimien lisäksi.
Kudotun kankaan valmistus
Vaatteen valmistusprosessi voidaan jakaa viiteen eri kuidun prosessointivaiheeseen: 1) kehruu 2) kudonta 3) neulonta ja muut valmistustavat, joissa ei hyödynnetä kudontaa 4) märkäkäsittely sekä 5) vaatteisiin liittyvät muut valmistusvaiheet. Yleisin valmistusketju vaatteelle, jossa hyödynnetään kudottua kangasta, voidaan määritellä seuraavanlaisesti: langan kehruu, viimeistely (sizing) ja kudonta tekstiiliksi. (Muthu 2015, 36–37.) Näiden jälkeen tekstiilille tehdään ”desizing” eli langan viimeistellyssä käytetyt täyte- ja pinnoiteaineet liuotetaan materiaalista pois. Seuraavaksi tekstiilille tehdään märkäkäsittely, joka käsittää muun muassa esikäsittelyn, värjäyksen sekä jälkikäsittelyn. (Textile Learner 2020.) Vasta näiden vaiheiden jälkeen voidaan tekstiilistä valmistaa haluttu tuote (Muthu 2015, 36–37).
Huomioita energiajalanjäljen määrittämisestä
Energiajalanjäljen laskemisen kannalta on oleellista tietää käytetyn energian laatu eli käytetäänkö primääri- vai sekundäärienergiaa. Edellisessä kappaleessa kuvatut vaiheet käyttävät primäärienergiaa. Sekundäärienergiaa taas vastaavasti käytetään lämmityksessä sekä jäähdytyksessä, puhtaanapidossa, kuljetuksessa sekä muissa vastaavanlaisissa toiminnoissa. Vaateteollisuudessa eniten käytetty energiamuoto on sähkö, mutta myös polttoaineita, maakaasua ja hiiltä hyödynnetään. (Muthu 2015, 36–37.)
Tekstiiliteollisuudessa eniten energiaa vievä prosessi on langan kehruu. Seuraavaksi eniten kuluttavat kudonta, märkäkäsittely ja vähinten itse vaatteen valmistus. Energiakulutuksen kannalta on myös väliä, tuotetaanko tekokuitua vai luonnonkuitua. Toisin sanoen tekokuidun valmistaminen aiheuttaa suuremman energiajalanjäljen kuin luonnonkuidun työstäminen. (Muthu 2015, 37.)
Energiajalanjälkeä voidaan selvittää monin eri tavoin ja tapauskohtaisesti tulisi aina miettiä mikä laskentatapa olisi parhain. Hyödynnettäviksi metodeiksi voidaan luetella seuraavia tavat ja standardit:
- Sankey-diagrammi
- eksergia-analyysi (Exergy analysis)
- SEC-arvon laskeminen (specific energy consumption)
- energiataseen laskeminen (energy balance approach)
- ISO 14031 -standardin hyödyntäminen
(Muthu 2015, 41–44.)
LABissa on toiminut Tekstiilien ja muovien materiaalikierrot -tutkimustiimi puolen vuoden ajan. Tiimin jäsenet toteuttavat teeman mukaisia hankkeita, ja tiimin toiminta tukee Kiertotalous -vahvuusalueen toimintaa. Telaketju on verkosto, jonka sisällä toteutetaan useita hankkeita. LAB on mukana Business Finlandin rahoittamassa Telaketju2-hankkeessa. Yhtenä ko. hankkeen toimenpiteistä oli selvittää erilaisten elinkaaritietolaskentatyökalujen soveltuvuutta tekstiilituotteisiin.
Kirjoittajat
Ympäristötekniikan opiskelija Sofia Malin, joka suorittaa harjoittelua Telaketju-hankkeessa.
Kirsti Cura, joka työskentelee Tekstiilien ja muovien materiaalikierrot -tutkimustiimin vetäjänä LAB-ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikössä, ja toimii projektipäällikkönä tekstiilin kiertotaloutta edistävissä Telaketju– ja FINIX-hankkeissa.
Lähteet
Muthu, S. 2015. Handbook of life cycle assessment (LCA) of textiles and clothing. Iso-Britannia: Woodhead Publishing.
Textile Learner. 2020. Process of Cotton Desizing. [Viitattu 26.10.2020]. Saatavissa: https://textilelearner.blogspot.com/2011/03/cotton-desizing-process_255.html
The Global Development Research Center. [2020]. Urban and Ecological Footprints. [Viitattu 26.10.2020]. Saatavissa: https://www.gdrc.org/uem/footprints/index.html
Linkit
Linkki 1. Telaketju. 2020 Liiketoimintaa tekstiilien kiertotaloudesta. [Viitattu 12.11.2020]. Saatavissa: https://telaketju.turkuamk.fi/
Linkki 2. FINIX. 2019. Sustainable textile systems: Co-creating resource-wise business for Finland in global textile networks. [Viitattu 12.11.2020]. Saatavissa: https://finix.aalto.fi/
Kuvat
KUVA 1. Skitterphoto. 2018. Multi-colored-laces-1571577. Pexels. [Viitattu 1.12.2020]. Saatavissa: https://www.pexels.com/photo/multi-colored-laces-1571577/
