Monia tapoja tarkastella jakamistaloutta

Kun puhutaan jakamistaloudesta, saatetaan puhua monenlaisista asioista. Informaatioteknologia on luonut uudenlaisia jakamistalouden malleja, ja ainakin täysin uudessa mittakaavassa. Jakamistaloudelle ennustetaan kasvua, ja jakamistalouden malleista etsitään kestäviä ratkaisuja niin yksilöiden hyvinvointiin kuin ympäristön resurssiviisaaseen toimintaan.  Plewnia ja Guenther (2018) ovat ryhmitelleet jakamistalouden käsitettä. He ovat nostaneet neljä erilaista ryhmää jakamistalouteen liittyvistä artikkeleista.  

Kuva. Jakamistalouden käsite on monipuolinen. Kuva: Pixabay, CC0.

Yksi ulottuvuus tarkastella jakamistaloutta on jaettavien tavaroiden tai palveluiden kautta. Kyse voi olla materiaalista, tuotteista, tuotteiden ja palveluiden yhdistelmistä, tiloista. Myös dataa, informaatiota, tietoa, koulutusta tai työvoimaa voidaan jakaa. Aina kyse ei ole jaetusta omistajuudesta, kyse voi olla myös myymisestä, vuokraamisesta, vaihtamisesta tai pois antamisesta. Tiedon jakamisessa ja koulutuksessa tieto kasvaa sitä jakaessa.

Toinen tapa tarkastella jakamistaloutta on tarkastella ratkaisun markkinarakennetta, eli keiden kesken jakamista tai vaihdantaa tapahtuu. Jakamista voi tapahtua yrityksiltä kuluttajille (B2C), kuluttajilta kuluttajille (C2C, peer to peer), kuluttajilta yrityksille (C2B), yritysten kesken (B2B) tai julkistoimijoilta kuluttajille (G2C). Esimerkiksi Lappeenrannan kaupunki tarjoaa pyöriä ja sähköautoja vuokralle Jakamo-alustalla.

Kolmanneksi jakamistaloutta voi tarkastella toimijan markkinasuuntautumisen mukaan. Silloin tarkastelun kohteena on, millaista vuorovaikutusta ja rahaliikennettä vaihdannassa tapahtuu. Toisiin ratkaisuihin liittyy alustan tai muiden osallistujien kannalta taloudellisia päämääriä ja alusta kerää voittoa. Toiset ratkaisut eivät taas tavoittele voittoa, vaan rakentavat yhteisöä, esimerkiksi Khan Academy, jonka missiona on mahdollistaa ilmaista koulutusta youtube-videoiden muodossa missä vain.

Ehkäpä helppo tapa tarkastella jakamistaloutta on tutkia tietyllä toimialalla tapahtuvia asioita. Plewnia & Guenther (2018) yhdistivät kuusi teollisuuden alaa jakamistalousartikkeleista: ruoka, kuluttajatavarat, liikkuminen ja liikenne, hotelli- ja ravintola-ala, viihde ja media ja energia ja infrastruktuuriin liittyvät laitokset.  

Kestävälle yritystoiminnalle on tilausta

Kun halutaan vielä laajemmin tarkastella – ja luoda – jakamistalouden ratkaisuita, tarvitaan ymmärrystä kaikista arvoverkoston osapuolista ja ympäristövaikutuksista, ja myös uusista vastuunkysymyksistä. Mitä esimerkiksi vakuutus kattaa, jos yhteislainattu auto rikkoutuu? 80-90 biljoonan dollarin arvoiseksi arvioidun yrityksen Uberin kuskit eivät ole työtekijän vaan keikkatyöläisen asemassa, ja tämä haaste on ollut esillä jo pitkään. Keikkatyöläiset ovat ilmaisseet huolensa koronakriisin myötä, ettei heillä olisi varaa jäädä sairaslomalle tai pois keikkatyöstä. McKinsleyn (2016) mukaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa keikkatyötä tekee 20-30% väestöstä, ja keikkatyö onkin liitetty usein myös jakamistalouden toimintatapoihin.

Jakamistalouden toimintamalleja on lukemattomia. Kestävälle yritystoiminnalle, joka ratkaisee sosiaalisia ja ympäristöongelmia, on tilausta.

Kirjoittaja

Heidi Myyryläinen työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa AmBer projektissa. AmBer – Uutta virtaa cleantech-innovaatioille Itämeren alueella -projekti kehittää yhteistyöteemoja eteläkarjalaisten yritysten kanssa Itämeren alueella. Projektissa kehitetään innovaatioympäristöjä yhdessä yritysten ja Itämeren alueen kumppaneiden kanssa. Yksi innovaatioympäristöistä on Tulevaisuuden Liiketoimintamallit, johon myös jakamistalous liittyy. Projekti etsii jakamistalouden toimintatavoista ja niiden kokeiluista kiinnostuneita yrityksiä Etelä-Karjalassa.  

Lähteet

McKinsley Global Institute. 2016. Independent work: Choice, necessity, and the gig economy. [Viitattu 15.4.2020.] Saatavissa: https://www.mckinsey.com/featured-insights/employment-and-growth/independent-work-choice-necessity-and-the-gig-economy

Plewnia, F. & Guenther, E. 2018. Mapping the sharing economy for sustainability research. Management Decision. Vol. 56 (3), 570-583.

Linkit

LAB. 2020. Amber – Uutta virtaa cleantechinn. [Viitattu 15.4.2020.] Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/amber-uutta-virtaa-cleantech-inn

Kuva

StartupStockPhotos. 2015. Pixabay. [Viitattu 14.4.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/opiskelija-kirjoittaminen-849828/

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *