Suomi elää historian kannalta poikkeuksellista aikaa. Pitkä itäraja suljettuna, turvallisuustilanne jännittynyt ja energiapolitiikka käännekohdassa. Geopoliittinen epävarmuus vaikuttaa nyt kaikkeen: talouteen, huoltovarmuuteen ja siihen, miten rakennamme energiaomavaraisuutta tulevaisuudessa.
Turpeen rooli hallituksen energialinjauksissa
Valtioneuvosto kertoi 23.4.2025, että turpeen roolia huoltovarmuuden osana on tarkennettu. Hallituksen kehysriihen tiedotustilaisuudessa kerrottiin energiapoliittisista linjauksista. Linjausten mukaan Suomessa varmistetaan, että polttoturpeen varmuusvarasto vastaa huoltovarmuuden tarpeita muuttuneessa geopoliittisessa ympäristössä. Myös kasvu ja kuiviketurve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi. Samalla hallitus tavoittelee investointeja sekä perinteiseen ydinvoimaan että pienydinvoimaloihin (Valtioneuvosto 2025).
Ilmastohyödyt ja huoltovarmuuden haasteet rinnakkain
Vaikka energiaturpeen käyttöä ei ole Suomessa kielletty, sen käyttö on hiipunut nopeasti markkinaehtoisesti. Kalliit päästöoikeudet ovat heikentäneet kilpailukykyä, ja energiayhtiöt ovat siirtyneet kohti päästöttömiä vaihtoehtoja. Ilmasto hyötyy, mutta huoltovarmuus kärsii. Turve on kotimaista, helposti varastoitavaa ja huoltovarmuuden näkökulmasta lähes ylivertainen polttoaine. (Sallinen 2022.)
Turpeen hyödyntäminen huoltovarmuuden näkökulmasta saanut uutta painoarvoa Ukrainan sodan seurauksena, kun Euroopan energiaturvallisuus pitää rakentaa kokonaan riippumattomaksi venäläisestä energiasta. Suomeen on aiemmin tuotu Venäjältä öljyä ja öljytuotteita, maakaasua, kivihiiltä, sähköä, puuta ja metsähaketta sekä ydinpolttoainetta. Kokonaisenergiastamme 30 % oli Venäjän tuontia ennen Ukrainan sotaa. Suomen energiakauppa Venäjän kanssa on ollut suuremmassa roolissa kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Riippuvuutemme venäläisestä energiasta on oleellisesti vähentynyt viimeisen 15 vuoden aikana määrätietoisen energia- ja ilmastopolitiikan myötä (Energiateollisuus 2025.)
Monialaiset yrittäjät energiasiirtymän etulinjassa
Etelä-Karjalassa tämä näkyy konkreettisesti. Alueen turvetuotanto on vähentynyt, mutta Ukrainan sota toi uuden käänteen, sillä tuotantoa jatketaan suuremmalla volyymilla kuin aiemmin ennakoitiin. Esimerkiksi Neova Oy tutkii aurinkovoimaloiden rakentamista entisille turvesoille, mutta turvetta edelleen nostetaan monilla toiminta-alueilla. (Rantonen 2024).
Turvetuotannon kausiluonteisuus tuo oman haasteensa. Turvetta nostetaan vain kesäisin, joten varastointi on huoltovarmuudenkin kannalta avainasemassa. Tuotannosta elantonsa saaneet yrittäjät ovat usein monialaisia ja he yhdistävät urakointia, metsätaloutta ja muuta maaseutuyrittäjyyttä. Tarkkojen turvetuotannon vähenemisestä johtuvien työllisyysvaikutusten laskeminen on tästä syystä haastavaa. (Rantonen 2024).
Suomen energiatulevaisuus rakentuu tasapainolle: ydinvoiman kasvulle, uusiutuvan energian kehitykselle ja perinteisten energialähteiden, kuten turpeen, huoltovarmuutta turvaavalle roolille. Aika näyttää, kuinka nopeasti energiasiirtymässä lopulta edetään. Energiasiirtymä vaikuttaa elinkeino- ja elämäntaparakenteeseen.
EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) tukee alueita, joissa vihreä siirtymä on samalla suuri haaste. Etelä-Karjalassa LAB-ammattikorkeakoulun MAMIKSA-hanke auttaa maaseudun mikroyrittäjiä löytämään uusia suuntia ja vahvistamaan muutoskykyään turpeen alasajon vaikutusten jälkeen. Hankkeen keskiössä on ylipäätään maaseudun yritystoiminnan monipuolistaminen, joka kattaa niin turvetuotannosta poistuneet työpaikat kuin alueellisen kehityksen tukemisen. (LAB 2025.)
Kirjoittaja
Mirja Harvistola toimii LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä TKI-asiantuntijana sekä projektipäällikkönä hankkeessa MAMIKSA – Maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina (LAB 2025).
Lähteet
Bioenergia ry. 2025. Tietopankki. Turve. Viitattu 24.4.2025. Saatavissa https://www.bioenergia.fi/tietopankki/turve/
Energiateollisuus. 2025. Vihreällä siirtymällä irti venäläisestä energiasta. Viitattu 24.4.2025. Saatavissa https://energia.fi/energiapolitiikka/ukrainan-sota/vihrealla-siirtymalla-irti-venalaisesta-energiasta/
LAB. 2025. MAMIKSA ‒ Maaseudun mikroyrittäjät kestävyyssiirtymän ajureina -hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.4.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina
Rantonen, P. 2024. Neova Terra Divisioonan johtaja. Turvetoiminnot. Sähköpostihaastattelu 7.8.2024.
Sallinen, P. 2022. Tuleeko energiaturve takaisin? Energiauutiset. Viitattu 24.4.2025. Saatavissa https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/tuotanto/turpeen-paluu.html
Valtioneuvosto. 2025. Uudet energiapoliittiset linjaukset. Valtioneuvoston kehysriihen tiedotustilaisuus. 23.4.2025. Viitattu 24.4.2025. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/documents/194055633/200124281/Valtiovarainministeri+Purran+esitysmateriaali+hallituksen+puoliv%C3%A4liriihen+tiedotustilaisuudessa.pdf/c90d2ccc-ae71-eedc-7070-569d18d6ecd0/Valtiovarainministeri+Purran+esitysmateriaali+hallituksen+puoliv%C3%A4liriihen+tiedotustilaisuudessa.pdf?t=1745432603283
