Ennakoinnin kypsyystason mittaaminen: tuloksia pilotista

Ennakointia on tehty Suomessa 1960-luvulta lähtien (Djakonoff et al. 2024), ja parhaillaan ennakoinnin voi sanoa elävän yhtä huippuaikaansa. Silti monet ennakoinnin vaikuttavuuden haasteet ovat samoja kuin vuosikymmenet sitten. Syntyykö vaikutuksia niin paljon kuin voisi syntyä, ja jos ei synny, miksi ei?

Yksi KaakkoACT – ennakoiva tieto toiminnaksi -hankkeen toimenpiteistä on auttaa organisaatioita tunnistamaan strategisen ennakoinnin kypsyystasonsa, jotta kehityskohteet ennakoinnin parantamiseksi voidaan tunnistaa ja organisaatioita ohjata kehittymään (LAB 2025). Sitra tarjoaa julkiselle sektorille suunnatussa ennakoivan innovaatiotoiminnan pelikirjassaan arviointityökalua tähän. Excel-tiedostona tarjotun itsearviointitaulukon avulla voidaan arvioida kypsyyttä, tunnistaa kehittämistoimenpiteitä ja mahdollistaa seuranta. (Sitra 2025)

Ennakointiin liittyen kysytään prosesseista ja rakenteista, strategisesta ohjauksesta ja johtamisesta, kulttuurista ja osaamisesta sekä yhteistyöstä. Jokaisesta osasta on 2–3 kysymystä, joita mitataan asteikolla: ei käytössä (0), satunnainen käyttö (1), säännöllinen käyttö (2) ja systemaattinen käyttö (3). Kun myös toisiin osiin on vastattu, tuloksena tulee kokonaispisteet, jotka voi peilata 5-portaiselle asteikolle, jonka ääripäät ovat aloitteleva ja huipputaso. (Sitra 2025).  

Enemmän liikkumavaraa ja useita teemoja

KaakkoACT-hankkeessa haluttiin kokeilla mittaristoa, jonka asteikko antaisi enemmän liikkumavaraa. Lisäksi haluttiin hyödyntää ennakointiprosessin jaottelua, johon oli perehdytty Etelä-Karjalassa toteutetussa Luotain-hankkeessa (LAB 2024). Siinä kahdeksasta teemasta kolme keskittyy rakenteisiin ja viisi ennakointiin toimintana. Oleellista on, että tulevaisuustiedon on kytkeydyttävä henkilöiden olemassa oleviin työtehtäviin ja tuotettava aitoa hyötyä. (Nuutinen 2025).

Syksyllä 2025 kypsyystason mittaamista pilotoivat organisaatiot, jotka osallistuivat ennakoinnin kehittämiseen. Niistä 14 vastasi. Yli puolet oli yrityksiä, loput julkisen sektorin organisaatioita tai koulutusorganisaatioita. Pilotissa kustakin organisaatiosta oli yksi vastaaja eli tulokset painottuvat vastaajan mielipiteisiin. Mittariston 8 pääteemaa näkyvät kuvassa 1. Yhteensä kysymyksiä oli 30.

Teemassa 1 kysyttiin kolmella kysymyksellä ennakoinnin työkaluista, menetelmien riittävästä osaamisesta sekä varsinaiseen työstettävään asiaan liittyvästä asiantuntijuudesta. Teemassa 2 pyydettiin arvioimaan organisaation tulevaisuussuuntautuneisuutta. Aihetta lähestyttiin uusien ehdotusten vastaanottokyvyllä, epävarmuuden sietämisellä, vaihtoehtoisten tulevaisuuksien miettimisellä sekä ymmärryksellä siitä, että tulevaisuuteen liittyen ei ole olemassa mitattavissa olevaa faktaa ja että tulevaisuus tehdään. Lisäksi kysyttiin organisaation niin sanottujen virallisten totuuksien tunnistamiskykyä. Teema 3 liittyi prosesseihin, vastuisiin ja rooleihin. Loput viisi teemaa käsittelivät ennakoinnin jatkuvuutta, suuntautumista tekemiseen, kytkeytymisestä jaettuun tietopohjaan, tulkintakäytäntöjä sekä ennakointiyhteisöä. Joka teemasta oli 3 kysymystä.

Pilottiaineiston tarkoituksena oli mahdollistaa kysymysten helppouden ja erottelukyvyn sekä analysoinnin toimivuuden arvioiminen. Kaksi vastaajista käytti vain tasakymmeniä, mutta muuten vastaajat hyödynsivät laajaa asteikkoa monipuolisesti. Kukin teemoista skaalattiin sataan. Kysely onnistui nostamaan esille eroja ennakointiprosessin vaiheiden välille. Parhaimmalla tasolla pilottivastaajilla oli ajattelutapa ja toimintakulttuuri.  Sen keskiarvo oli 71 ja pienimmätkin pisteet 50. Parantamisen varaa olisi erityisesti ennakoinnin kytkemisessä yhteiseen tietopohjaan sekä tulkinnassa.

Mittariston kehittely jatkuu

Teemakohtaisten arvioiden lisäksi organisaatioille laskettiin ennakoinnin kypsyydestä yksi luku. Tulokset vaihtelivat välillä 17 ja 83, ja keskiarvo oli 48. Organisaatioille itselleen annettavissa tuloksissa näkyivät yleistulos ja kunkin teeman pisteet, joita pystyi vertaamaan kaikkein vastaajien keskiarvoihin. Lisäksi työpajaan osallistuville poimittiin näkyviin kolme vahvinta sekä kolme heikoimmassa tilanteessa olevaa aihetta.

Pilotti osoitti mittariston toimivan. Yksi kysymyksistä osoittautui monitulkintaiseksi, joten se on jatkokehittämisessä vaihdettava. Myös automatisointi Excel-tasolta on suunnitteilla.  

Lähteet

Djakonoff, V. et al. 2024. Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi strategisen yhteiskuntapolitiikan välineenä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:23. Viitattu 5.12.2025. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-/selvitys-tyovoima-ja-koulutustarpeen-ennakoinnin-menetelmissa-ja-raportoinnissa-runsaasti-kehittamismahdollisuuksia

LAB. 2024. Luotain – ennakointi Etelä-Karjalassa. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.12.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/luotain-ennakointi-etela-karjalassa

LAB 2025. KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.12.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kaakkoact-ennakoiva-tieto-toiminnaksi

Nuutinen, Anu. 2025. Toimivan ennakoinnin edellytyksiä. Teoksessa Maijanen, E. (toim.): Katse huomiseen – Ennakointi ja elinvoimaa Etelä-Karjalassa. Lahti: LAB-ammattikorkeakoulu. 23–25. Viitattu 5.12.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/882675

Sitra. 2025. Ennakoivan innovaatiotoiminnan pelikirja V 1.0. Työkaluja julkisen sektorin ennakoivaan innovaatiotoimintaan. Viitattu 5.12.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2025/11/Ennakoiva_innovaatiotoiminta_pelikirja_paivitetty.pdf