Ensihoitopalvelun tehtävänä on turvata äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan tasokas hoito tapahtumapaikalla ja kuljetuksen aikana ympäristöstä riippumatta. Suomi on harvaan asuttu maa, mikä näyttäytyy ensihoidossa pitkinä kuljetusmatkoina sekä epäsuhtaisina resursseina taajama- ja haja-asutusalueiden välillä. Tehtävämäärät ovat uhkaavasti kasvussa terveydenhuollon lähipalveluiden ruuhkautumisen ja heikon saatavuuden, kotona toteutettavan hoidon lisääntymisen, irtonaisten hoitosuhteiden ja puutteellisten kansalaistaitojen vuoksi. (Kuisma ym. 2021, 15–17.)
Merkittävin huolenaihe on ambulanssin tavoittamisaikojen piteneminen varsinkin syrjäisemmillä alueilla, jolloin potilasturvallisuus vaarantuu. Lisäksi potilaat ovat alueellisten syiden vuoksi eriarvoisessa asemassa. Maantieteeseen emme toki voi vaikuttaa, mutta kiinnittämällä joihinkin asioihin enemmän huomioita olisi mahdollista yrittää kuroa kiinni epäsuhtaisuuksia taajama- sekä syrjäseutujen välillä.
Ensihoitajaopiskelijat ovat tuoneet kokemustensa pohjalta esiin hyvin yhteneväisiä ongelmakohtia ensihoidon kentältä: pitkät kuljetusmatkat, puutteelliset terveydenhuollon resurssit sekä alueelliset lääke- ja hoito-ohjeet, jotka eroavaisuuksiensa takia aiheuttavat päänvaivaa. (Erämies ym. 2025.)
Ensihoitopalvelun täytyy pystyä muuntautumaan
Tehtävämäärien lisääntymisen ja hyvinvointialueiden taloushaasteiden vuoksi myös ensihoidon on uudistuttava pystyäkseen vastaamaan yhteiskunnan kasvavaan palvelutarpeeseen. Tavoitteena onkin, ettei potilasta tarvitse aina kuljettaa sairaalaan, vaan potilaan hoito voitaisiin mahdollisuuksien mukaan toteuttaa kotona. Kotisairaalapalveluiden lisääminen sekä ennaltaehkäisevä työ perusterveydenhuollon ja muiden toimijoiden (esim. kotihoito) kanssa tukisivat tätä.
Logistisesta näkökulmasta on tärkeää kiinnittää huomiota perusasioihin. Tällaisia ovat selkeät opasteet, tieviitat sekä teiden kunnossapito erityisesti haja-asutusseudulla. Potilaan tavoittaminen helpottuu, kun kohteen löytämiseen ei tuhlaudu liikaa aikaa. Kaupunkisuunnittelussa erityisesti keskusta-alueilla on pyrittävä huomioimaan riittävä tila hälytysajoneuvoille. Pelkästään hälytysajoneuvon kääntäminen ympäri voi tuottaa kapealla kadulla ongelmia ja näin viivästyttää potilaan hoitoa.
Päätöksenteko on tärkeimpiä ensihoitajan taitoja. Pitkien kuljetusmatkojen päässä ja lisäavun ollessa kaukana tämä taito korostuu. Päätöksentekoa ja riskipotilaiden tunnistamista helpottamaan on heitelty ilmaan ajatusta tekoälyn hyödyntämisestä myös ensihoidon puolella. Tekoälyn avulla voitaisiin tunnistaa paremmin keskisuuren ja korkean riskin potilaat matalan riskin potilaista ja näin vähentää sellaisten potilaiden kuljetusta päivystykseen, jotka eivät hoidosta todennäköisesti hyödy tai vaiva voidaan hoitaa kotona tai perusterveydenhuollossa päivystysajan ulkopuolella. (Tamminen ym. 2020, 395–399.)
Ensihoitajien teknologiaosaamisen tarve lisääntyy
Ensihoitajien tulevaisuus näyttäytyy muuttuvina osaamisvaatimuksina. Yhtenä pohdinnan aiheena on, vastaako tämänhetkinen ensihoitajakoulutus nykyisen ensihoitotyön tarpeisiin. Olisiko tarpeen lisätä erityiskoulutusta hyvinvointialueiden puolesta haja-asutusvaltaisilla alueilla, kuten Lapissa? Koulutukseen voisi sisältyä harvemmin vastaan tulevien toimenpiteiden, kuten intubaation kertausta, syventävämpää potilaan tutkimista tai hälytysajoharjoittelua. Teknologiaosaamisella voitaisiin potilasta tutkia ja hoitaa kohteessa ilman välttämätöntä kuljetuspakkoa.
Jos hätäkeskuksen C- ja D-luokkien tehtäviä voitaisiin tulevaisuudessa hoitaa teknologiaa hyödyntäen puhelinneuvonnalla tai muulla etäkonsultointipalvelulla, voitaisiin ns. turhia ensihoitotehtäviä vähentää. Tällöin ensihoitopalvelu voisi keskitettyä enemmän A- ja B-kiireellisyysluokkiin. Hoito ohjautuisi paremmin sitä tarvitseville ja tavoittamisviiveitä saataisiin mahdollisuuksien mukaan pienennettyä. (Ervasti ym. 2019, 1584–1590.)
Pelkkä teknologian käyttöönotto ei kuitenkaan ratkaise potilasmäärien kasvusta ja aikaviiveiden ylittämisestä aiheutuvia ongelmia, kun samalla tulisi vähentää tehtävämääriä potilasturvallisuutta vaarantamatta (Ervasti ym. 2019, 1584–1590). Aikaviiveitä voitaisiin kyllä lyhentää esimerkiksi helikopterikuljetuksien lisäämisellä, mutta tästä syntyvät lisäkustannukset eivät ole linjassa hyvinvointialueiden säästötoimenpiteiden kanssa. Täten hyvinvointialueiden tehtäväksi jääkin pohtia, mihin vähäiset resurssit käytetään potilasturvallisuutta vaarantamatta.
Kirjoittajat
Roosa Kontiola, Petteri Helén ja Sanna Erämies opiskelevat ensihoitajiksi LAB-ammattikorkeakoulussa. He ovat tutkineet opinnäytetyössään ensihoidon käytännön eroja taajama- sekä haja-asutusalueiden välillä.
Tia Windahl työskentelee LABissa ensihoidon lehtorina.
Lähteet
Camilo Jimenez. 2019. Red vehicle in timelapse photography. Unsplash. Viitattu 15.11.2025. Saatavissa https://unsplash.com/photos/red-vehicle-in-timelapse-photography-vGu08RYjO-s
Ervasti, M., Hautala, M., Pikkarainen, M., Reponen, J., Tuukkanen, J., Daavittila, I., Raatiniemi, L., Martikainen, M. & Korpelainen, J. 2019. Tuhansia turhia kuljetuksia? Uudet teknologiaratkaisut ja toimintatavat ensihoitoon ja päivystykseen. Lääkärilehti. Nro 24–31/2019. Viitattu 11.11.2025. Saatavissa https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/tuhansia-turhia-kuljetuksia-uudet-teknologiaratkaisut-ja-toimintatavat-ensihoitoon-ja-paivystykseen/
Erämies, S., Helén, P. & Kontiola, R. 2025. Ensihoidon käytännön erot taajamien ja haja-asutusalueiden välillä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.11.2025. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/901609/Eramies_Helen_Kontiola.pdf?sequence=2&isAllowed=y.
Kuisma, M., Holström, P., Nurmi, J., Porthan, K. & Puolakka, T. 2021. Ensihoito. 8. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro
Pappinen, J. 2021. Analysing accessibility to emergency medical services using spatial analysis methods. Kuopion yliopisto. Väitöstutkimus. Viitattu 11.11.2025. Saatavissa https://www.paramedicphd.com/registers/doctorate-register/jukka-pappinen
Tamminen, J. Kallonen, J. & Hoppu, S. 2020. Tekoäly päätöksenteon työkaluna ensihoitopalvelussa. Finnanest. Nro 5/2020. Viitattu 11.11.2025. Saatavissa https://say.fi/files/tamminen_tekoaly.pdf
