Ensivastetoiminta ensihoidon apuna

Tämän päivän terveydenhuollossa tarvitaan visionäärisiä, tehokkaita sekä viisaita johtajia. On tärkeää luoda uusia ratkaisuja elämänlaadun parantamiseksi, terveydenhuollon järjestelmien muuntamiseksi ja inspiroimaan seuraavan sukupolven johtajia. (Marshall & Broome 2017.) Kaakonkulmalla Virolahden ja Miehikkälän alueella ensivastetoiminnalla on erittäin tärkeä rooli, koska se sijaitsee maantieteellisesti harvaan asutussa osassa Suomea (Linko 2020). Jokaisella minuutilla, joka lyhentää hoidon aloittamisviivettä, on suuri merkitys potilaan selviytymiseen. Kun maaseudulla kutsutaan ensihoidon lisäksi palokunta tehtäväpaikalle, nopeutuu usein myös hoidon aloittaminen. (Svensson ym. 2020.) Tämän vuoksi ensivastetoiminnan kehittämiseen ja ylläpitämiseen tulisi panostaa.

[Alt-teksti: Kaksi naista ensivaste-ammattiasuissa paloaseman tiloissa tutkimassa lattialle asetettua välineistöä.]
Kuva 1. Ensivasteharjoitukset Virojoen paloasemalla (Kuva: Jenny Mickos)

Ensivastetoiminnan kehittäminen

Ensivastetoimintaan osallistuvilta vaaditaan ensivastekoulutus, mutta ei hoitoalan tutkintoa, joten osa toimijoista voi tehdä muuta palkkatyökseen (Pirneskoski 2019). Tämän vuoksi heiltä saattaa puuttua kokemus tiimityöstä ja sen osaaminen ennestään kokonaan.

Ensivastetoiminnan kehittämistä ei ole tutkittu, mutta AMK-opinnäytetöitä on aiheesta tehty muutamia. Niiden mukaan ensivasteiden henkilökunta kokee, että koulutuksia voisi olla enemmän, koska harjoittelua kertyy melko vähän. Helgars ja Helin (2020) selvittivät ensivasteen ja ensihoidon yhteistyötä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella. Tulosten mukaan se koettiin toimivaksi, mutta kehityskohteitakin löytyi. Yhteiset koulutukset sekä koulutusmateriaalien jakaminen sopimuspalokuntiin koettiin tärkeäksi.

Kokemusta kertyy niukasti, opas tarpeellinen

Myös Mickoksen (2022) opinnäytetyössä todettiin Virojoen ensivasteryhmän henkilökunnan tarve lisäkoulutuksiin sekä harjoituksiin. Kyselyn perusteella yksittäiselle henkilölle tulee tehtäviä vuosittain melko vähän, joten kokemusta ei juurikaan kerry. Vastaavia tuloksia olivat saaneet myös Kalenius & Mäkelä (2020), kun he selvittivät ensivasteen osaamista sekä koulutustarpeita Kanta-Hämeessä. Kyselyn vastaajat olivat suorittaneet ensivastekurssin jo vuosien 1995 ja 2003 välillä sekä vuosien 2010 ja 2018 välillä.

Sairaanhoitopiiri tai pelastuslaitos ei tällä hetkellä järjestä ensivasteen ryhmänjohtajan koulutusta (Puhakka 2022), joten Virojoen VPK:n ensivasteryhmälle laadittiin toiminnan kehittämiseksi ryhmänjohtajan opas. Kyselyn tulosten mukaan oppaasta olisi koko ensivasteryhmän mielestä hyötyä. Myös ne, jotka eivät kokeneet ryhmänjohtajan tehtävää haastavana, olivat sitä mieltä, että oppaasta olisi hyötyä toiminnassa.

Prosessin mittaan oppaasta laadittiin ensimmäinen versio, jota sitten kehitettiin ennen käyttöönottoa yhteistyössä Virojoen ensivasteryhmän jäsenten sekä kolmen ensihoitajan kanssa. Oppaassa kerrotaan lyhyesti tärkeimmät ryhmänjohtajan tehtävät matkan aikana ja varsinaisella tapahtumapaikalla. Ensivasteen sekä ensihoidon yhteistyön parantamiseksi olisi hyvä tutkia oppaan toimivuutta molempien toimijatahojen näkökulmasta. (Mickos 2022.)

Kirjoittajat

Jenny Mickos on sairaanhoitajaopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän toimii myös ensivasteessa sekä palomiehenä Virojoen VPK:ssa.

Minna-Maria Behm työskentelee lehtorina Hyvinvointi-yksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Helgars, M. & Helin, J. 2020. Ensihoidon ja ensivasteen välinen yhteistyö Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella. Opinnäytetyö. XAMK Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061819146

Kalenius, K. & Mäkelä, M. 2020. Ensivasteen osaaminen ja koulutustarpeet Kanta-Hämeessä. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110822378

Linko, J. 2020. ”Palokunnan ensivasteyksiköstä, iltaa! Uskallammeko tulla auttamaan?”. SPAL. Blogi. Viitattu 20.11.2022. Saatavissa https://www.spal.fi/blogs/palokunnan-ensivasteyksikosta-iltaa-uskallammeko-tulla-auttamaan/

Marshall, E. & Broome, M. 2017. Transformational leadership in nursing: from expert clinician to influential leader. E-kirja. Springer Publishing Company, NY.

Mickos, J. 2022. Ensivasteen ryhmänjohtajan oppaan laatiminen Virojoen VPK:lle. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112223587

Pirneskoski, J. 2021. Ensihoitojärjestelmä Suomessa. Finnanest 2021; 54 (3), 208‒212. Viitattu 20.11.2022. Saatavissa http://www.finnanest.fi/files/pirneskoski_ensihoitoja_rjestelma_.pdf

Puhakka, T. 2022. Päällikkö. Virojoen VPK ry. Haastattelu 5.5.2022.

Svensson, A., Elmqvist, C., Frilund, B., Rask, M., Andersson, R. & Stening, K. 2020. Using firefighters as medical first responders to shorten response time in rural areas in Sweden. The Australian Journal of Rural Health 1, 6–14. Viitattu 20.11.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1111/ajr.12599