Etäkuntoutuksesta on tullut vaihtoehto lähikontaktissa tapahtuvalle kuntoutukselle (Deutscher ym. 2021). Käsitteellä ”etäkuntoutus” viitataan kaikkiin kuntoutuksen osa-alueisiin, johon sisältyy fysioterapia (Kuoppala & Sundqvist 2022). Sosiaali- ja terveysministeriö on määrittänyt, että etä- ja lähikuntoutuksen on oltava yhtä laadukasta (Hiekkala & Salminen 2019).
Koronapandemia on vaikuttanut maailmanlaajuisesti terveyspalveluiden tarjoamismahdollisuuksiin (Deutscher ym. 2021). Etäkuntoutuksesta julkaistut tutkimustulokset koskevat vain yksittäisiä ihmisiä tai asiakasryhmiä. Jokaisen asiakkaan kohdalla tulee pohtia, sopiiko etäfysioterapia juuri hänelle.
Haasteita ja miten niihin voitaisiin vastata
Etäkuntoutuksen teknologiset haasteet näkyvät heikkona videon ja äänen laatuna sekä internetin toimivuuden heikkenemisenä (Alison ym. 2016; Jinks ym. 2015). Teknologiset haasteet nostetaan esille lähes jokaisessa asiakaskokemuksia kartoittavassa tutkimuksessa, joten niihin olisi syytä kiinnittää huomiota ja tutkia lisää. Koronapandemian vuoksi etäteknologiset ratkaisut jouduttiin kehittämään nopealla aikataululla. Nykytilannetta ei ole vielä ehditty tutkia tarpeeksi.
Teknologisten laitteiden tai sovellusten käyttömukavuudessa on esiintynyt haasteita (Alison ym. 2016; Klappa & Saaei 2021). Kuvattavana oleminen voi jännittää asiakasta, mikä voi vaikuttaa asiakkaan keskittymiseen (Kuoppala & Sundqvist 2022). Etätilanteesta tulisi tehdä sellainen, että asiakkaan ei tarvitsisi jännittää, ja sovelluksesta niin helppokäyttöinen, ettei se veisi keskittymistä itse fysioterapiasta.
Yksinkertaisin keino voisi olla sähköpostiin tuleva linkki, josta pääsisi suoraan keskusteluhuoneeseen ilman asetusten muokkaamista tai erillisen sovelluksen lataamista. Asiakkailla on lisäksi herännyt huoli etäkuntoutuksen laadusta ja tehokkuudesta (Albahrouhb ym. 2022; Klappa & Saaei 2021). Teknologian koetaan häiritsevän tutkimista ja havainnointia etätilanteessa.
Tietoturvaan kiinnitettävä huomiota
Etäkuntoutuksen yksi suurimmista haasteista on manuaalisen käsittelyn puuttuminen. Etäkuntoutuksen aikana asiakas ei saa kosketuspalautetta eikä mahdollisesti tarvittavaa pehmytkudoskäsittelyä (Borgstrom ym. 2020; Kuoppala & Sundqvist 2022). Ohjaus hankaloituu, kun asiakasta ei voida ohjata manuaalisesti. Tällöin esimerkiksi iäkkäiden on vaikeampi ymmärtää ohjattuja harjoitteita (Albahrouhb ym. 2022).
Ympäristö, jossa etäkuntoutus suoritetaan, voi aiheuttaa haasteita. Tila voi olla liian ahdas, välineitä liian vähän tai tilan valmisteleminen fysioterapiaa varten aikaavievää (Kuoppala & Sundqvist 2022). Optimaalisinta olisi, että fysioterapeutti pääsisi käymään asiakkaan kotona kartoittamassa tilaa ja mahdollisia välineitä. Samalla voidaan vaikuttaa asiakkaan kokemaan turvallisuuteen. Turvallisuuden osalta fysioterapeutin tulisi tietää, missä asiakas on ja onko paikalla muita. Yhdessä asiakkaan kanssa sovitaan, miten toimitaan, jos jotain sattuu etätilanteen aikana.
On aiheellista miettiä, kuinka tietoisia asiakkaat ovat olleet koronapandemian alussa tietoturvasta ja sen mahdollisista haasteista etätilanteessa. Olisi ehdottoman tärkeää käydä jokaisen asiakkaan kanssa läpi tietoturvaan liittyvät asiat. Jokaisen etäkuntoutuspalveluita tuottavan tehon tulisi rakentaa organisaation sisälle yhtenäinen protokolla ongelmatilanteisiin.
Kirjoittajat
Sofia Kuoppala ja Ida Sundqvist ovat LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijoita.
Kari Kauranen on kuntoutusalan yliopettaja LAB-ammattikorkeakoulusta.
Lähteet
Albahrouhb, S., Alrowayehb, H., Alshawaf, H. & Buabbasa, A. 2022. Telerehabilitation during the COVID-19 Pandemic: Patients and Physical Therapists’ Experiences. Medical Principles and Practice.
Alison, J. A., Bappsc, L. L. Y. T., Dennis, S. M., Mckenzie, D. K., Mckeough, Z. J., Mcnamara, R. J. & Moddel, C. 2016. Satisfaction and experience with a supervised home-based real-time videoconferencing telerehabilitation exercise program in people with chronic obstructive pulmonary disease (COPD). International Journal of Telerehabilitation.
Borgstrom, H., Cotton, K., Davis, I. S., O’Donnel, M., Polich, G., Steere, H., Silver, J. K. & Tenforde, A. S. 2020. Outpatient Physical, Occupational, and Speech Therapy Synchronous Telemedicine: A Survey Study of Patient Satisfaction with Virtual Visits During the COVID-19 Pandemic. American Journal of Physical Medicine & Rehabilitation.
Deutscher, D., Grigsby, D., Hayes, D, Mioduski, J. E., Tucker, C. A. & Werneke, M. W. 2021. Telerehabilitation During the COVID-19 Pandemic in Outpatient Rehabilitation Settings: A Descriptive Study. American Physical Therapy Association. Viitattu 18.3.2023.
Hiekkala, S. & Salminen, A. 2019. Kokemuksia etäkuntoutuksesta – Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia. Kela. Helsinki.
Jinks, A., Lopresti, E. F. & Simpson, R. C. 2015. Consumer Satisfaction with telerehabilitation service provision of alternative computer access and augmentative and alternative communication. International Journal of Telerehabilitation.
Klappa, S. G. & Saaei, F. 2021. Rethinking Telerehabilitation: Attitudes of Physical Therapists and Patients. Journal of Patient Experience.
Kuoppala, S. & Sundqvist, I. 2022. Asiakkaiden kokemuksia etäfysioterapiasta. AMK-Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lappeenranta. Viitattu 18.3.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120326092 .
